Aigaine linduine jo n"okkua puhtastau, müöhäine vasta siibilöi räpsüttäü. (Aikainen lintu jo nokkaa puhdistaa, myöhäinen vasta siipiä räpyttää)
Kielastandu da varrastandu on suuri riähkü. (Valehtelu ja varastaminen ovat suuria syntejä)
Pestä käit enne murginua. (Pestä kädet ennen lounasta)
Karjalan kielen harrastajien ja ystävien huviksi ja hyödyksi on juuri ilmestynyt jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettu sanakirja Karjal-suomi-karjal sanakniigu. Kirjan tekijä on professori Martti Penttonen ja julkaisija Karjalan Kielen Seura.
Sanakirjan sivuilta löytyvät suomennokset 14 000:lle karjalan sanalle sekä karjalannokset 12 000:lle suomen sanalle. Lisäksi sieltä löytyy runsaasti esimerkkilauseita sanojen käytöstä. -- Tätä sanakirjaa ei oikeastaan tehty, vaan se syntyi, kertoi Penttonen kirjan äskettäisessä julkistamistilaisuudessa.
Hän nimittäin alkoi pari vuotta sitten elvyttää karjalan kieltään lukemalla karjalankielistä kirjallisuutta ja Petroskoissa ilmestyvää Oma mua -lehteä. Silloin hänen eteensä tuli niin paljon uusia ja outoja sanoja, että uudenaikaisen käyttösanakirjan tarve tuli ilmeiseksi. -- Sanakirjaa tehdessäni käytin apuna karjalais-venäläisiä sanakirjoja.
Penttonen joutui yhdessä venäläisten asiantuntijoiden kanssa miettimään myös aivan uusia, nykyaikaan liittyviä sanoja.
Vähemmistökielen asema myötätuulessa
Monet ihmiset ja viime vuosina etenkin Karjalan Kielen Seura ovat tehneet töitä, jotta karjalan kielen asema tulisi virallisesti määritellyksi Suomessa. Seuran puheenjohtaja arkkipiispa Leo on optimistinen tämän asian suhteen.
-- Uskallan sanoa, että ensi vuoden aikana tässä asiassa tapahtuu jotain konkreettista, hän totesi. Virallisen vähemmistökielen asiassa seuran edustajat ovat olleet yhteydessä paitsi tasavallan presidenttiin niin myös hallituksen ja eduskunnan jäseniin sekä ministeriöitten virkamiehiin.
-- Olemme iloinneet siitä myönteisestä suhtautumisesta, jota tähän peruskysymykseen ja ainakin karjalan kielen harrastukseen on osoitettu, arkkipiispa totesi.
Hänen mukaansa Karjalan Kielen Seuralla on monia yksityiskohtaisia tavoitteita, muun muassa karjalan kielen professuurin saaminen Joensuun yliopistoon. -- Sehän on myös yliopiston itsensä määrittelemä lähtökohta ja ajatus.
Muumit haluttaisiin karjalantaa
Karjalan Kielen Seura haluaa myös, että kirjallisuutta luodaan ja käännetään karjalaksi Kalevalasta, Seitsemästä veljeksestä ja Muumi-kirjoista lähtien.
-- On tärkeää, että luomme lapsillemme kirjoja ja kirjallisuutta, arkkipiispa Leo painotti. Karjalan kieli ei hänen mukaansa missään mielessä ole johonkin tiettyyn vaiheeseen pysähtynyt historiallinen jäänne.
-- Totta kai sillä on ollut esimerkiksi Neuvostoliiton aikana ja Suomessa sotien jälkeisenä aikana vaiheita, jolloin se ei ole tietyistä ymmärrettävistä ja vähän ymmärtämättömistäkin syistä oikein kehittynyt. Mutta nyt on tullut aika karjalan kielen nousta uudelleen kukoistukseen, arkkipiispa sanoi.
Karjal-suomi-karjal sanakniigun kansikuvan on laatinut Martti Penttosen veljentytär Paula Penttonen. Kansikuvassa ei kirjoittajan mukaan ole mitään sattumanvaraista. Kuvan alapuolta hallitsee vanha aika ja yläpuolta uusi aika, ja niitä yhdistää joen yli kulkeva aunukselainen silta.