Uusi saari pul­pah­ti Rom­ma­kon­se­läl­le

"Varsin tukevalta tuntuu kävellä. Täällä on kiviä ja meriveden tuomia puita", Oulun meripelastajien Erkki Aho huikkaa Oulun edustalle, Rommakonselälle kohonneelta saarelta.

Oulun meripelastajien Erkki Aho rantautuu saarelle, jota ei oikeastaan ole olemassakaan. Autiolla saarella on vain muutama puupalikka.
Oulun meripelastajien Erkki Aho rantautuu saarelle, jota ei oikeastaan ole olemassakaan. Autiolla saarella on vain muutama puupalikka.
Kuva: Tapio Maikkola

"Varsin tukevalta tuntuu kävellä. Täällä on kiviä ja meriveden tuomia puita", Oulun meripelastajien Erkki Aho huikkaa Oulun edustalle, Rommakonselälle kohonneelta saarelta. Merestä nouseva maa-alue on näkyvissä silloin, kun merivesi laskee kymmeniä senttejä alle normaalikorkeuden. Näin käy kun tuuli puhaltelee pohjoisesta.

Normaaliveden aikana Heinäsaaren edustalla oleva matalikko on veden peitossa hämäävästi. Jotkut ovat Pikisaaren silloilla kulkiessaan ihmetelleet, että vetten päälläkö oululaiset lokit nykyään liikkuvat, kun linnut tepsuttelevat juuri ja juuri veden peitossa olevalla hiekkapatjalla.



Veneilijöille vaaraksi


Veneilijöille laaja matalikko on vaaniva vaara: jos paikkaa ei kunnolla tiedosta ja ajelee merkittyjä väyliä huolimattomasti, voi kohta huomata keikkuvansa matalikon päällä. "Näitä karille ajaneita me sitten käymme irrottelemassa. Onneksi matalikon pohja on sen verran pehmeä, ettei veneille juuri mitään tapahdu. Joskus tosin on potkureita mennyt rikki", Oulun meripelastajien puheenjohtaja Jussi Pajala kertoo.

Rommakonselälle aika ajoin kohoavalle uudelle saarelle pääsee vain pienellä veneellä tai rannasta uimalla, mutta kumpaakaan ei voi suositella. Saari sinällään on jämäkän oloinen. Se kestää kävellä, mutta seisoksimaan ei kannata jäädä. Pehmeä hiekka antaa myöten kulkijan alla. Hiekka aivan kuin imaisee ja siihen voi jäädä kiinni - tiukasti. Ilmiö on tuttu rannikkoalueilla, joissa vesi pääsee välillä huuhtelemaan rantoja.

Saarella käy säännöllinen vierailija. Meripelastajat tietävät, että meren tuomat uppotukit ja muut puupalikat asetellaan nätisti ristikkäin aina kun saari pulpahtaa pintaan. "Joku siellä käy. En tiedä millä pelillä", Pajala ihmettelee.

Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkijan Pasi Kovalaisen mukaan epäsäännöllisesti esillä oleva maa-alue ei vielä virallisesti ole saari. "Saari se on vasta sitten, kun se on pääosan vuodesta näkyvillä", Kovalainen huomauttaa.



Suistoalue pohdinnassa


Jos kaupungin suunnitelmat pitävät paikkaansa, Oulu haluaa eroon maankohoamisen seurauksena tulevista uusista saarista. Oulun kaupunki esitteli jo vuonna 2003 suistoalueelle tekemänsä luonnoksen. Uuteen pohdintaan suunnitelmat tulevat ensi vuonna.

"Rommakonselän ja Hartaanselän vesipinnat halutaan säilyttää ja silloin on tehtävä varsin massiivisia ruoppauksia. Suistoalueen perussyvyyden säilyttäminen reilussa metrissä tarkoittaisi, että maita pitäisi ruopata yhteensä 400 kuutiometriä", Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen sanoo.

Ruoppausmaita voitaisiin hyödyntää nykyisten saarien vahvistamisessa. Kaupungin suunnitelmissa Hevossaaren ja sen vieressä sijaitsevan Heinäsaaren väli täytettäisiin, jolloin ne muodostaisivat yhden saaren. Saareen on suunniteltu jopa asuntorakentamista. Ainakin suistoluonnoksen esittelyssä vuonna 2003 tämä aiheutti tunteiden kuohuntaa. Kaikki eivät halua valjastaa merimaisemaa asuntonäkymille.

Ilmoita asiavirheestä