Uusi saamen kie­li­la­ki edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn

Uusi saamen kielilaki pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta, samaan aikaan suomen ja ruotsin kielilakiuudistusten kanssa. Laki parantaisi saamelaisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään sillä se velvoittaisi valtion ja kuntien viranomaiset turvaamaan saamenkieliset palvelut saamelaisten kotiseutualueella.

Uusi saamen kielilaki pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta, samaan aikaan suomen ja ruotsin kielilakiuudistusten kanssa. Laki parantaisi saamelaisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään sillä se velvoittaisi valtion ja kuntien viranomaiset turvaamaan saamenkieliset palvelut saamelaisten kotiseutualueella eli Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylässä Lapin paliskunnan alueella.



Palvelua omalla kielellä


Laki koskisi kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä eli inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Sen tavoitteena on saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tavoitteiden toteuttaminen tukemalla saamen kieltä ja kulttuuria. Laki turvaisi saamelaiselle oikeuden käyttää saamen kieltä aina kun hän asioi saamelaisalueen viranomaisissa ja eräissä tapauksissa myös alueen ulkopuolella.

Saamen kielilaki koskisi kaikkia saamelaisalueella toimivia valtion ja kuntien viranomaisia sekä tuomioistuimia. Sen ulkopuolella laki koskisi muun muassa Kansaneläkelaitosta, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja tietosuojavaltuutettua. Uusina viranomaisina lain piiriin tulisivat vähemmistövaltuutettu, kolttien kyläkokous ja Paliskuntain yhdistys. Laki koskisi myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä yksityisiä silloin, kun ne hoitavat julkisia hallintotehtäviä saamelaisalueella.

Viranomaisten tulee koulutusta järjestäessään ja henkilöstöä palkatessaan huolehtia siitä, että asiakkaita pystytään palvelemaan myös saamen kielillä. Saamelaisalueella valtion virkamiehillä olisi oikeus palkalliseen virkavapauteen kielitaidon hankkimiseksi.



Kaksi uutta kääntäjää


Suomessa asuu noin 7 500 saamelaista, joista noin puolet asuu saamelaisalueella. Vain Utsjoella heitä on enemmistö kunnan asukkaista. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään. Heistä pohjoisaamea puhuu noin 70-80 prosenttia ja inarin- ja koltansaamea kumpaakin vajaat 15 prosenttia.

Saamelaisalueen viranomaisista noin 73 prosenttia ei ymmärrä saamen kieltä. Valtion ensi vuoden budjettiin ehdotetaan 100 000 euroa kahteen uuteen kielenkääntäjä-tulkin virkaan. Sen jälkeen saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa olisi yhteensä kuusi kääntäjän virkaa.

Ilmoita asiavirheestä