Kun valtakunnanlyyrikko Johan Ludvig Runeberg viime torstaina vietti 200-vuotisjuhliaan, heräsi väistämättä kysymys, kenestä saamme hänelle manttelinperijän, eli ketä nykysuomalaista mahdetaan muistaa ja juhlia yhtä innokkaasti vuonna 2204. Eikä riitä, että varsinaista päivänsankaria juhlitaan; erikseen ja omista ansioistaan pitää muistaa myös hänen puolisonsa, kuten muistetaan Fredrika Runeberg torttureseptistään.
Onneksi keskuudessamme on tälläkin hetkellä sellaisia uusruuneperejä, joita voidaan muistaa vielä 200 vuoden päästä. Tosin kukaan heistä tuskin on nimenomaan kansallisrunoilija, sillä eihän Suomessa taida olla paljon muita runoilijoita kuin Tommy Tabermann, eikä hänen rouvaansa tunneta yhdestäkään erityisen herkullisesta reseptistä, ei juuri muutenkaan.
On siis etsittävä eri alan miehiä ja naisia.Politiikastahan heitä kyllä löytyy, vaikka on heti kättelyssä varmuuden vuoksi sanottava, että tuskin ainakaan Ville Itälä saa omaa liputuspäivää, vaikka onkin nykyisin kovasti esillä.
Sen sijaan 2200-luvulla saatetaan hyvinkin viettää esimerkiksi Niinistön päivää tai Karpelan päivää, jolloin kansalaisjuhlissa luetaan otteita Niinistön budjeteista tai Karpelan kulttuuripoliittisista kannanotoista.
Mahdollinen voi olla myös Hjallisdag, jolloin saman tien kukitetaan vastaantulijoita Merikukan kunniaksi. Tony ja Katja Halmeen mahdollisuudet kansallisnyrkkeilijäksi ja kansallisnyrkkeilijän rouvaksi lienevät enää lähinnä teoreettiset, mutta kukapa sitäkään koskaan tietää.
Sotilaspoika Joonas Hytönen, joka itse selvästikin luulee olevansa uudelleensyntynyt Runeberg, taisi menettää mahdollisuutensa eroamalla Karita Tuomolasta.
Yksi pariskunta on kuitenkin aivan ylivoimainen suosikki 2200-luvun kansallissankariksi: Matti Nykänen ja tämän vaimo Mervi tietenkin. He täyttävät käytännöllisesti katsoen kaikki vaatimukset. Matti Nykänen on jo nyt kansallinen kuuluisuus, aivan samoin kuin Johan Ludvig
Runeberg omana aikanaan. Mervi taas on omaa sukua Tapola, kuulun makkarasuvun perijätär, jolla takuulla on hallussaan mustan makkaran resepti. Se saattaa vallan hyvin olla kansallisherkku vielä parinsadan vuoden päästäkin.
Kaiken lisäksi Mattia voi pitää lähestulkoon kansallisrunoilijanakin, onhan hän itse sanonut, että hänen elämäkertakirjansa "Terveisiä Helvetistä" kuuluu jokaisen kodin kirjahyllyyn kunniapaikalle raamatun viereen - siis juuri siihen, missä nykyisin pidetään Vänrikki Stoolin tarinoita. Nykymenolla ei ole mahdotonta sekään, että vuonna 2204 Suomen kansallislaulu on nimeltään "Elämä on laiffii" ja sitä lauletaan Matti Nykäsen sepittämin sanoin ja jonkun Idols-voittajan sävelin.