Näyttää olevan sääntö, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen (sote) ottaa jokaisen askeleensa kovan riidan säestyksellä. Nyt kun soteen liittyvää, 18 maakuntaan perustuvaa itsehallintomallia on alettu hahmotella, suuret kaupungit ovat älähtäneet omasta asemastaan.
Huoli on ymmärrettävä, sillä kaupunkiseudut ovat kehittyneet alueidensa moottoreiksi ja haluavat luonnollisesti pitää kiinni roolistaan jatkossakin. Aluehallinnon pelätään kietoutuvan soten ympärille niin tiukasti, että se vie eväitä muulta kehittämiseltä.
Selvitysmies Lauri Tarasti rakentaa mallia, jolla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päätös Suomen jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen voitaisiin toteuttaa. Hallituksen on määrä päättää aluehallinnosta ensi kuun alussa.
Tarastin mukaan hallinnosta pitää tulla yksinkertainen ja yhdenmukainen. Tarasti ei pidä mahdollisena rakentaa 18 erilaista itsehallintoaluetta niin, että kunkin alueen erityistarpeet otettaisiin huomioon.
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitystä itsehallintoalueille tutkineen valtiotieteen tohtori Timo Aron mielestä suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille pitäisi antaa erityiskohtelu aluehallinnossa. Hän perustelee näkemystään tarpeella turvata kaupunkiseutujen asema kehitystä eteenpäin vievinä voimina. Niissä kokoomuksen, Sdp:n ja vihreiden kannatus on suurimmillaan.
Eritysasemaa kaivataan etenkin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun alueilla, joissa kehitys on lähes yksinomaan suurten kaupunkien varassa. 14 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu lähes 70 prosenttia väestöstä, ja niiden väkimäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Tämä tapahtuu pitkälti muuttovirran tuodessa väkeä haja-asutusalueilta kaupunkeihin.
Oulun seutu on hyvä esimerkki siitä mitä on tapahtunut. Kaupunki ja sen läheiseen vaikutusalueeseen kuuluvat kunnat ovat toimineet talouden vetureina. Mitä pidemmälle Oulusta mennään, sitä heikommassa hapessa kunnat ovat. Taloudellinen toiminta on keskittynyt Oulun ympärille, mikä on johtanut seudun väkimäärän jatkuvaan kasvuun.
Vaikka aluehallinnon puitteiden järjestämisestä löytyisi yhteinen sävel, kiistoja tulee rahoituksesta. Etelän isot kaupungit ovat jo vuosia halunneet murtaa voimassa olleen tasausjärjestelmän, jolla on tasoitettu rikkaan etelän ja köyhän pohjoisen ja idän välisiä eroja. Tällä on turvattu yhdenmukaisten palveluiden järjestäminen koko maassa.
Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat tasoitusta jatkossakin. Muuten palvelut jäävät etelää huonommiksi tai verotus nousee kohtuuttomaksi.
Maakuntiin perustuvan malli syntyi hallituksessa Sipilän painostuksesta. Hän jopa uhkasi hallituksen hajottamisella, jos keskustan jo vaalikentillä markkinoimaa maakuntamallia ei toteuteta.
Voi olla, että tästä jäi jotain ainakin tuossa tuoksinassa takkiinsa ottaneen kokoomuksen hampaankoloon. Hallituksen uskottavuus ei kuitenkaan kestä enää kovin suurta riitaa tässä asiassa.
Pääkirjoitus