Murru ry:n malli on aivan uusi Suomessa. Soittokierros sosiaali- ja terveysministeriöön, terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle ja Oulun lääninhallitukseen kertoo, ettei vastaavasta menettelystä ole aiemmin kuultu.
Ministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Kaartamo ei näe estettä yhdistyksen varojen käyttöön rekrytoinnissa.
”Ihmiset testamenttaavatkin terveydenhuollolle rahaa. Kun palvelussuhde on kuntaan, tietosuojakin on kunnossa. Onhan terveydenhuollossa monenlaisia työtehtäviä, esimerkiksi vartijoilla”, Kaartamo pohtii.
Oulun lääninlääkäri Hannele Havanka vertaa käytäntöä lahjoitusprofessuureihin. ”Niissä lahjoittajana on kuitenkin yleensä joku isompi järjestö tai organisaatio.”
Vuodesta 1993 Lastenklinikoiden hyväksi työskennellyt Lastenklinikoiden kummit ry. ei ole henkilöstön rekrytointilinjalle lähtenyt. Järjestössä epäillään, että yhteiskunnan olisi sen jälkeen helppo sysätä sille kuuluvat tehtävät järjestöjen vastuulle.
”Henkilökunnan palkkaaminen on aika vaarallinen raja, jonka yli ei kannata astua. Katsomme, että on yhteiskunnan tehtävä huolehtia työvoimasta”, toiminnanjohtaja Maria Ekroth muistuttaa.
Kummitkin ovat olleet mukana palkkaamisessa esimerkiksi Peijaksen sairaalan lastenklinikan psykiatrisen työryhmän aloittamisessa.
”Kahden vuoden jälkeen toiminta siirtyi täysin yhteiskunnan vastuulle”, Ekroth kertoo. Julkisten varojen saaminen oli jo aloitusvaiheessa tiedossa.
Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan jäsen, haukiputaalainen ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerola muistuttaa, että terveydenhuollon etiikan kannalta on selvää, etteivät ihmiset saa olla janoisia tai nälkäisiä.
”Mutta ei yhteiskunta voi huolehtivaa äitiä kustantaa. Sellainen vaatimustaso on utopistinen, että kun astuu sairaalaan, niin kaikesta huolehditaan”, Kaleva-Kerola arvioi.