Arktinen alue toimii maailmanlaajuisena elohopeanieluna tavalla, jota ei ole aiemmin ymmärretty. Tämä on tärkein uusi havainto arktisen alueen ympäristön tilaa koskevassa kansainvälisessä raportissa, joka julkistettiin Rovaniemellä tiistaina.
Arktisen neuvoston alainen, ympäristön tilaa seuraava AMAP-työryhmä on kerännyt kolmisensataa osanottajaa nelipäiväiseen tieteelliseen symposiumiin. Tapahtuma edeltää Arktisen neuvoston ulkoministerikokousta, joka pidetään Saariselällä ensi viikolla.
Uusi raportti keskittyy pysyviin orgaanisiin ympäristömyrkkyihin, raskasmetalleihin, radioaktiivisuuteen, ihmisten terveydentilaan ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin saasteiden kulkeutumisessa. Ilmastonmuutoksen yleisistä seurauksista arktisella alueella valmistuu erillinen selvitys vuonna 2004.
Maapallon muihin alueisiin verrattuna pohjoinen on yhä puhdasta, mutta raportti vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että arktisen alueen suurimmat ympäristöhaitat ovat tulosta ihmisten toiminnasta tuhansien kilometrien päässä. Saasteet kulkeutuvat pohjoiseen ilmakehän, merivirtojen ja jokien kautta. Seuraukset kohdistuvat etenkin alkuperäiskansoihin, jotka käyttävät paljon suoraan luonnosta saatavaa ravintoa. Luonnossa suurin riski kohdistuu ravintoketjujen yläpäässä oleviin eläimiin.
"On tärkeää saada arktiselta alueelta selvä viesti muualle maailmaan. Meidän täytyy vaikuttaa kansainvälisiin neuvotteluihin", sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi.
Elohopeaa lähtee liikkeelle Kiinasta
Uusi havainto on, että arktisella alueella elohopeaa laskeutuu ilmakehästä maahan lumen kautta muodossa, joka voi siirtyä eliöstöön. Suuret laskeumat saattavat merkitä, että pohjoinen on maailmanlaajuisen elohopeakierron nielu tavalla, jota aiemmin ei ole lainkaan tiedetty.
Osa laskeutuneesta elohopeasta pääsee ympäristöön lumen sulaessa ja voi siirtyä eläimiin ja kasveihin.
"Elohopean ja pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen vaikutukset terveyteen ovat suurempia kuin aiemmin on arvioitu", sanoo AMAP:in puheenjohtaja Helgi Jensson.
Elohopeaa vapautuu ilmakehään muun muassa kivihiiltä poltettaessa, jätteenkäsittelyssä ja teollisissa prosesseissa. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa päästöt ovat vähenemässä, mutta maailman kokonaispäästöt ovat kasvussa.
Erityinen ongelma on siinä, että kivihiiltä poltetaan Aasiassa ja etenkin Kiinassa lukemattomissa paikoissa, kylissä ja kotitalouksissa. Päästöjen vähentämiseksi ei riitä, että puututaan vain teollisiin prosesseihin.
Elohopeapitoisuudet eläimissä ja ihmisissä ovat kasvussa etenkin Pohjois-Kanadassa ja Grönlannissa. Altistus aiheuttaa jo terveysriskejä, kuten lieviä käyttäytymishäiriöitä. AMAP:in mukaan ainoa keino vaikuttaa kehitykseen on pyrkiä alueellisiin ja maapallonlaajuisiin toimiin. Raportti kehottaa Arktista neuvostoa aktiivisuuteen asiassa. Helgi Jensson arvioi silti, että vie 15-20 vuotta edes pysäyttää elohopeapäästöt nykyiselle tasolle.
Perinteinen ruoka muuttuu riskiksi
Edellinen AMAP-raportti vuodelta 1997 oli hyvä työkalu neuvoteltaessa niin sanotusta POPs-sopimuksesta, jolla kiellettiin tietyt haitalliset kemialliset yhdisteet.
Arktisen alueen ravintoketju muodostaa silti yhä usein eräänlaisen kemiallisen coctailin, jossa on niin raskasmetalleita kuin haitallisia yhdisteitä. Esimerkiksi Grönlannissa verestä mitataan hälyttäviä määriä elohopeaa ja PCB:tä.
Tämä aiheuttaa kulttuurisia ja terveysvalistukseen liittyviä ongelmia. Alkuperäiskansojen yhteisessä lausunnossa todetaan, että perinteisen ruuan muuttuminen myrkylliseksi uhkaa näiden kansojen kulttuurista selviytymistä.
Suurimmat terveyshuolet liittyvät sikiövaiheeseen ja vastasyntyneisiin. Lapsilla on todettu keskushermoston toimintahäiriöitä. Esimerkiksi rintaruokinta muuttuu tasapainoiluksi, jossa on otettava huomioon perinteisen, muuten hyvin terveellisen ruokavalion edut ja rintamaidon myrkkypitoisuus.
Säteily tulee Britanniasta
Arktiset alueet ovat hyvin haavoittuvia radioaktiiviselle säteilylle. Tällä hetkellä säteilyhaitat maa-alueilla ovat kuitenkin laskussa.
Pohjoisten merialueiden tilanne ei ole yhtä hyvä. Säteilytaso on tietyillä alueilla jopa nousussa. Syyllinen tähän löytyy Britanniasta ja Ranskasta, Sellafieldin ja Cap de la Haguen jälleenkäsittelylaitoksista. Niiden päästöt kulkeutuvat merivirtojen mukana kohti pohjoista. Esimerkiksi Barentsin meren plutoniumpitoisuudet ovat koholla juuri Sellafieldin, ei suinkaan Venäjän toiminnan vuoksi.
AMAP-raportin selvitykset perustuvat vallitseviin ilmasto-oloihin. Raportti kuitenkin tunnustaa, että lähivuosina eteen voi tulla yllätyksiä. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan tuntuvasti juuri arktisilla alueilla, ja esimerkiksi Jäämereltä voi kesäajan jääpeite kadota kokonaan tällä vuosisadalla.
On todennäköistä, että tämä kaikki vaikuttaa myös saasteiden kulkureitteihin. Kuinka, sitä on hyvin vaikea arvioida, kun koko elinympäristö muuttuu.
"Ilmastonmuutos on suurin haaste, jonka me kohtaamme", huomauttaa saamelaisneuvoston puheenjohtaja Anne Nuorgam.