Ensimmäinen versio uuden Raahen henkilöstösuunnitelmasta esitellään Raahen ja Pattijoen kuntatyöntekijöille ensi viikon aikana. Yhdistyneen kunnan henkilöstön tehtävänkuvat ja sijoittumiset saatetaan lopulliseen muotoonsa syyskuun loppuun mennessä.
Raahen ja Pattijoen viran- ja toimenhaltijaorganisaatioiden yhdistäminen koskee noin 1 250 henkilöä. Fuusiopäällikkö Pertti Malkki on varannut koko ensi viikon henkilöstösuunnitelman esittelemiseen. Asiasta pidetään Raahessa ja Pattijoella tiedotustilaisuuksia viikon jokaisena päivänä, minkä lisäksi Malkki kiertää työpaikoilla kuulemassa kentän kommentteja suunnitelmista.
"Ensi viikko on koko fuusion kannalta tärkein viikko", hän toteaa.
Vaikka uuden Raahen henkilöstösuunnitelman on luvattu valmistuvan syyskuun loppuun mennessä, eivät kaikki ole malttaneet odottaa siihen saakka. Malkki kertoo saaneensa vastata päivittäin kuntatyöntekijöiden tiedusteluihin oman työpaikan kohtalosta.
Malkki muistuttaa kuntien yhdistymissopimuksen antavan raamit henkilöstösuunnitelmalle. Esimerkiksi yhtään koulua tai päiväkotia ei olla lakkauttamassa, ja henkilöstölle on luvattu viiden vuoden työsuhdeturva.
"Eniten fyysinen työpisteen muutos koskettaa hallintoihmisiä eli Pattijoen kunnanviraston, Raatihuoneen ja Rautatalon väkeä, joista osalla on edessä työpaikan vaihdos. Muuten nyt luodaan enemmänkin alustaa kehittämiselle ja myöhemmin tuleville rakennemuutoksille."
Talouden oikaisu vaatii rakennemuutoksia
Myös uuden Raahen vuoden 2003 talousarvion työstäminen on täydessä vauhdissa. Kaupunginkamreeri Raija Eskelinen on tällä viikolla saanut käsiinsä palvelukeskusten talousarvioehdotukset, joita jatkovalmistellaan taloustyöryhmässä niin, että talousarvion ensimmäinen lukeminen voidaan pitää lokakuun lopussa.
Eskelinen myöntää talouden olevan uudenkin Raahen ongelma. Lisäpaineita ensi vuodelle asettaa mittavat investointitoiveet.
"Jotakin merkittävää pitäisi tehdä, että saataisiin talous kääntymään. Nyt se menee alaspäin kuin lumipallo, ja se lumipallo pitäisi saada pysähtymään."
Taloudellinen tilanne on Eskelisen mukaan yksinkertaistettuna se, että tulot eivät riitä kattamaan menoja. Kamreerin mielestä ongelmaa ei aiheuta esimerkiksi verotulot, vaan liian suuret menot.
"Jonkinlaisia rakennemuutoksia täytyy tapahtua, että säästöjä saadaan aikaiseksi. Työsuhdeturva on ihan ok, mutta rakenteita muuttamalla olisi mahdollisuuksia saada säästöjä syntymään. Se taas vaatii poliittista tahtoa ja päätöksiä", toteaa Eskelinen ja huomauttaa, että Raahen kaupunki ei ole lyhentänyt velkojaan seitsemään vuoteen.
"Jollakin tavalla siihen velanmaksuun pitäisi päästä."