Nimet ovat tuttuja: Garri Kasparov, Mihail Kasjanov ja Boris Nemtsov. Näiden johdolla Venäjän opposition uuden yhteenliittymän pitäisi haastaa Kremlin vallanpitäjät.
Viime viikonvaihteessa perustetulle puolueelle annettiin komealta kalskahtava nimi, Solidaarisuus. Se viittaa tietenkin 1980-luvun taitteen Puolaan, missä vapaa ammattiliitto haastoi kommunistijohdon ja oli omalta osaltaan vaikuttamassa itäisen Euroopan järjestelmän kaatumiseen.
Tämän päivän Venäjä ei kuitenkaan ole 1980-luvun Puola. Venäjän Solidaarisuus sai perustamiskokouksensa jälkeen aikaiseksi rähinöitä kadulla, mutta muuten sen huomioarvo jäi olemattomaksi.
Johtajilla vähän
uskottavuutta
Syyt ovat selvät. Uusi puolue on vanhaa tavaraa uuteen kääröön pakattuna. Puolue on kirjava joukkio poliitikkoja, joita yhdistää Vladimir Putinin vastustaminen.
Puolueen keulahahmot ovat tunnettuja lännessä, mutta Venäjällä heillä ei juuri ole kannatusta tai uskottavuutta, huomauttaa Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro.
Garri Kasparov on entinen shakin maailmanmestari, jolla on sekä Yhdysvaltain että Venäjän kansalaisuus. Mihail Kasjanov oli Venäjän pääministeri 2000-luvun alussa. Boris Nemtsov oli Boris Jeltsinin aikainen varapääministeri, rikas oligarkki, joka johti Oikeistovoimien liitto (SPS) -nimistä puoluetta.
"Nemtsov oli toteuttamassa Jeltsinin hallituksessa sitä uusliberalistista talouspolitiikkaa, jonka venäläiset yhdistävät länsimaiseen demokratiaan ja jonka vuoksi venäläiset käänsivät selkänsä länsimaisen demokratian idealle", Kangaspuro selvittää.
Manipuloitua
demokratiaa
Venäjän poliittinen oppositio on koko Putinin valtakauden ajan ollut alennustilassa. Oikeistovoimien liitto tai liberaali Jabloko eivät ole viime vaaleissa päässeet lähellekään äänikynnystä.
Kreml on heittänyt vettä myllyyn perustamalla Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueelle "kilpailijoita". Todellisuudessa ne ovat tukipuolueita, joiden tehtävänä on koota ääniä poliittisen kentän kaikilta kolkilta.
Oikeisto-keskustalaisen valtapuolueen lisäksi äänestäjille on tarjottu vasemmistolaista Oikeudenmukainen Venäjä -puoluetta. Tänä syksynä palettiin tuli vielä yrittäjille ja keskiluokalle suunnattu Oikea asia -puolue.
Kremlin tukipuolueisiin voidaan vielä laskea Vladimir Zhirinovskin populistinen Liberaalidemokraattinen puolue.
Venäläistyylisestä demokratiaa kutsutaankin osuvasti ohjatuksi tai manipuloiduksi demokratiaksi.
Idea ja johtajat
puuttuvat
Duuman puolueista ainoaksi oppositiopuolueeksi voidaan laskea kommunistinen puolue, mutta senkin vaikutus on jäänyt marginaaliseksi.
Markku Kangaspuron mielestä edellytys todellisen opposition syntymiselle on, että puolueen tarjottimelle tulee muutakin ja Putinin ja Dmitri Medvedevin vastaisuus.
"Pitäisi löytyi intressiryhmiä, sosiaaliryhmiä tai jopa luokkia, joiden etuja puolue lähtisi ajamaan. Tällaisten ryhmien muodostuminen on Venäjällä kesken tai ei ollenkaan käynnistynyt", Kangaspuro analysoi.
Lännessä ajatellaan usein, että demokraattinen järjestelmä syntyy kehittyvän keskiluokan kautta. "Venäjälle on toki kehittynyt keskiluokka, mutta se ei ola kansalaisten keskiluokka vaan kuluttajien keskiluokka. Sille on riittänyt, että taloudellinen kehitys on ollut vakaata", Kangaspuro muistuttaa.