Viattomalta näyttävä pieni unipilleri on kavala vuodekumppani. Tabletin liuetessa verenkiertoon erittyy keskushermostoa lamaavaa lääkettä, joka kiidättää pikavauhtia unten maille, mutta johon liittyy monia haittoja.
Pillereillä nukutun yön jälkeen olo voi olla aamulla tokkurainen ja väsynyt. Vanhuksille unilääkkeet aiheuttavat helposti sekavuutta ja altistavat kaatumiselle. Pelottava haittavaikutus on myös muistin heikkeneminen.
Unilääkkeet soveltuvat vain tilapäiseen käyttöön, sillä kaikkiin perinteisiin unilääkkeisiin kehittyy helposti riippuvuus. Nukahtamislääkkeet eivät ole tässä mielessä yhtään sen turvallisempia kuin pitkävaikutteiset unen tuojat.
Suomessa on alkamassa potilastutkimus täysin uudentyyppisen unilääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. "Kysymyksessä on unta parantava lääke, joka ei väsytä eikä aiheuta muistin heikkenemistä eikä riippuvuutta", tutkimusjohtaja, dosentti Markku Partinen kertoo.
Eurooppalaiseen monikeskustutkimukseen kerätään useita satoja potilaita eri maista. Suomessa tutkimukset tehdään helsinkiläisessä uniklinikassa. Tulokset valmistuvat ensi kesänä, ja lääkkeen odotetaan pääsevän Euroopan ja USA:n markkinoille vuoteen 2010 mennessä.
Unipilleriin turvautuu joka ilta noin viisi prosenttia aikuisista suomalaisista. "Unilääkkeiden käytöstä aiheutuvat haitat ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin hyödyt", Markku Partinen kertoo.
Uudentyyppisestä lääkkeestä on jo paljon tutkittua tietoa Yhdysvalloissa ja Suomessa. "Se ei vaikuta keskushermoston kautta eikä väsytä. Tämä voi kuulostaa yllättävältä, mutta kokemusten mukaan lääke toimii. Se parantaa unen laatua ja rentouttaa, ja jos nukkuja herää kesken yön, se helpottaa saamaan uudelleen unen päästä kiinni."
Uusi lääke ei näytä aiheuttavan myöskään riippuvuutta, kuten perinteiset unipillerit. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan sitä voi vaaratta käyttää yhtäjaksoisesti useita viikkoja tai kuukausia.
Suomalaisten unettomuudesta kolmasosa johtuu Partisen mukaan unilääkkeiden tarkoituksettomasta käytöstä.
"Ihmiset luulevat, että nukahtamislääkkeet ovat turvallisempia, mutta näin ei ole. Jos ihminen on käyttänyt nukahtamislääkettä viikon ja sitten lopettaa, unta ei saa millään, vaan ihminen pyörii ja hikoilee sängyssä. Tämä ei johdu unettomuudesta vaan on vieroitusoire. Nukahtamislääkkeenkin käyttö on lopetettava vähitellen", Partinen neuvoo.
Suureksi unettomuuden aiheuttajaksi Partinen nimeää suomalaisen terveydenhuollon, jossa ei ole riittävästi aikaa paneutua potilaan vaivoihin ja lääkkeettömiin hoitoihin.
Nukahtamisvaikeuksien taustalla on yleensä stressiä ja ahdistusta. "Moni häpeää unettomuutta eikä uskalla puhua siitä lääkärille tai läheisilleen. Lääkärit ja omaiset usein vähättelevät ongelmaa. Tämä johtaa siihen, että vastaanotolla potilas lopulta viimeiseksi kertoo anteeksi pyydellen unettomuudesta. Kun vastaanottoaika on lopussa, kirjoitetaan äkkiä resepti eikä pohdita unettomuuden syytä."
Univaikeudet ovat monilla yhteydessä työhön. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi hankalat tai tiheästi vaihtuvat työajat. Toisen on vaikea nousta aikaisin töihin siinä missä toinen ei jaksaisi millään puurtaa iltamyöhään.
"Jos ihminen viihtyy työssään, liikunta ja rivakka työtahti suojaavat uupumiselta. Eniten uupuvat ne, jotka kokevat työnsä tärkeäksi, mutta eivät viihdy. Terveintä porukkaa ovat sellaiset, jotka viihtyvät hyvin, mutta eivät tee kovin paljon työtä", Markku Partinen kertoo.
Unettomuuden rasittavin ja terveydelle haitallisin muoto on toistuva öinen heräily. "Yhtäjaksoinen uni, vaikka lyhytkin, on virkistävämpi. Jos herää kerran tai pari kertaa yössä pissalle, siitä ei vielä ole suurta haittaa."
Perinteisten unilääkkeiden rinnalla on jo valmisteita, joihin ei liity samanlaisia haittoja ja riippuvuusriskiä kuin bentsodiatsepiineihin.
Esimerkiksi pitkävaikutteinen melatoniini voi helpottaa nukkumista. Samoin jotkut vanhat masennuslääkkeet saattavat hyvin pieninä annoksina parantaa unta. Lääkettä käytetään silloin vain neljäsosa pienimmästä depression hoitoon käytetystä annoksesta.
