Oulun hiippakunta sai uudeksi piispaksi kokeneen kirkonmiehen, jolla on pohjoiset juuret.
Piispa on mielipidevaikuttaja, jonkapitää osallistua yhteiskunnalliseenkeskusteluun.
Oulun hiippakunnan piispaksi keskiviikkona valittu Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo aloittaa uudessa virassaan marraskuun alussa. Hän sai vaalissa 597 ääntä eli 59 prosenttia annetuista äänistä. Näin toista äänestyskierrosta ei tarvittu. Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen sai 261 ääntä ja Raudaskylän Kristillisen Opiston rehtori Jukka Hautala 145.
Piispaksi haluavat ehdokkaat ehtivät kevään ja kesän aikana esittäytyä monessa vaalipaneelissa. Keskusteluissa nousi aina esiin kysymys homo- ja lesboparien asemasta kirkossa. Keskitalo kannattaa kirkon nykyistä käsitystä avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona, ja siksi hän leimautui vaalikampanjan aikana konservatiiviksi.
Uuden piispan näkemykset kuitenkin näyttivät miellyttävän valtaosaa valinnan tehneistä papeista ja maallikoista.
Sukupuolineutraali avioliitto on kirkolle kiperä asia vielä kauan. Keskitalo sanoi pian valinnan jälkeen (Kaleva 16.8.), että kirkon pitää pysyä yhtenäisenä vaikean asian edessä. Hän kertoi olevansa sitoutunut etsimään ratkaisua muiden piispojen kanssa yhdessä. Ja on hyvä muistaa, että viime kädessä homoparien kohtelu on kiinni kirkolliskokouksen tahdosta.
Muitakin miettimisen aiheita kirkolla ja piispalla on. Kirkon jäsenkato jatkuu, ja seurakuntien talous käy sitä mukaa yhä tiukemmaksi. Suomi muuttuu aiempaa monikulttuurisemmaksi, ja se asettaa kirkon uusien asioiden eteen.
Keskitalon taustasta ja työkokemuksesta on hyötyä uudessa tehtävässä pohjoisen hiippakunnassa. Karungissa syntynyt Keskitalo tuntee pohjoisen elämänpiirin. Ennen työtään Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä eli kirkon korkeimpana virkamiehenä hän toimi kirkkoherrana.
Piispa vaalii ykseyttä ja edistää kirkon toimintaa omassa hiippakunnassaan ja koko kirkossa. Se tarkoittaa muun muassa tuomiokapitulin johtamista, seurakuntien työntekijöiden tukemista ja kokonaiskirkon päätöksentekoon osallistumista.
Piispa on linjanvetäjä kirkossa, mutta mielipidevaikuttaja laajemminkin. Monelle pystykorvaluterilaiselle piispa näyttäytyykin mielipiteidensä ja kannanottojensa kautta. Piispaa kuunnellaan, ja siksi on hyvä, jos hän tuo perustellun näkemyksensä rohkeasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Oulun hiippakunta on laajin maan yhdeksästä hiippakunnasta. Alueen erikoisuus on sen saamelaisväestö. Virassa oleva piispa Samuel Salmi on lähentänyt kirkkoa ja saamelaisia. Siitä Keskitalon on hyvä jatkaa.
Oulun hiippakunnan väki on keskimääräistä sitoutuneempaa kirkkoon ja sen toimintaan. Sitä selittänee osaltaan kirkossa toimivien herätysliikkeiden vahva asema alueella. Piispan on kyettävä toimimaan yhteistyössä kaikkien kanssa. Häneltä pitää löytyä myös rohkeutta ottaa kriittisesti kantaa herätysliikkeiden toimintaan silloin, jos ne toimivat seurakunnissa vastoin kirkon linjauksia.