Jääkiekko
Bratislava Matka luuserista sankariksi voi olla voi olla lyhyt ja reitti arvaamaton. Kun kaikki olivat ehtineet jo julistaneet Teemu Lassilan näiden kisojen flopiksi, mies nousee jo siroteltujen tuhkien alta parrasvalojen keskiöön.
Petri Vehanen oli päästänyt taakseen kaksi maalia 11 sekunnin välein.
"Kyllä siinä sydän iski vähän aikaa tyhjää", Lassila kuvaili.
"Toisaalta, kun ottelu oli niin alussa, ja alkulämmin oli vielä päällä, se ei niin vaikeaa ollut. Ei se koskaan ole helppoa, mutta kuitenkin ihan mukavaa", Lassila pyöritteli tilannetta maalivahdin näkökulmasta.
Venäjä tulitti kohti Lassilaa lähinnä ensimmäisessä ja kolmannessa erässä täyden arsenaalinsa, mutta suomalaisvahti kesti. Hän kesytti muun muassa Aleksandr Ovetshkin puhtaan läpiajon sekä Ilja Kovaltshukin ja Aleksei Morozovin rankkariyritykset.
"Hyvältä tuntui. Jokainen torjunta antoi lisää uskoa. Ja ottelun aikana olin varma, että kyllä me ainakin sen yhden maalin, miksei toisenkin, teemme", Lassila totesi.
No, miltä tuntui tulla kesken kaiken pois surullisen kuuluisassa Saksa-ottelussa?
"En menettänyt yöunia. Ajattelin, että eräänä päivänä on uusi peli."
Kun Suomi jatkaa pelejään puolivälierissä, Lassila on valmis hyppäämään kaukaloon.
"Mutta minulle kelpaa rooli kuin rooli. Katsotaan, mitä valmennusjohto päättää", raahelaislähtöinen Lassila tuumi.
Teemu Lassila on toisen polven maalivahtisuuruus, sillä hänen isänsä Hannu torjui kiekkoja kasvattajaseurassaan Raahen Vesassa ja sittemmin HV-71:ssä Ruotsissa ja HIFK:ssa. MM-kisoissa Hannu Lassila torjui 1982 Helsingissä.
Sukujuuriaan 5-vuotiaana Raahesta muuttanut Lassila ei ole unohtanut, vaikka hän on asunut monet vuodet Turussa ja nyt viime aikoina Hämeenlinnassa.
"Käymme muutaman kerran vuodessa Raahessa, koska siellä on vielä paljon sukulaisia", mies vinkkasi.
Suomen kavennusmaalin 1-2:een ohjasi Mikko Koivu, joka sai Pasi Puistolan kovaan lämäriin lapansa väliin.
"Henkinen puoli ratkaisi. Vaikean alun jälkeen rauhoituimme ja aloimme tehdä oikeita asioita. Tämä oli meille erittäin hyvää oppia", kapteeni Koivu kommentoi.
2-2-tasoitus oli puolestaan Janne Niskalan käsialaa. Tulinen lämäri sujahti ruuhkaan takaa Kosntantin Barulinin vartioiman maalin ylänurkkaan.
Leijonien puolustuksessa miehekkäästi luutinut Topi Jaakola on itsekin ihmeissään, miksi Suomi on nyt kolmessa edellisessä ottelussaan päästänyt vastustajan karkuun, kuten nyt Venäjän teki. Saman tempun tekivät aiemmin myös Saksa ja Slovakia, mutta leijonat nousivat rinnalle ja ohi.
"Alut eivät ole menneet suunnitelmien mukaan. Ehkä kysymys on pelirohkeudesta. Mutta on todella iso asia kasvaa ottelun aikana", Jaakola pohdiskeli.
Ex-kärpällä on oma näkemyksensä, miksi peli paranee loppua kohti.
"Meillä on joukkueessa erittäin hyvä henki. Jokainen menee paiskimaan kaukaloon hommia rennolla otteella, eikä mieti liikoja. Ainakin itse arvostan aivan älyttömästi, että saan ja voin olla mukana."
Vaikka venäläiset pääsivät tuon tuostakin hyviin tekopaikkoihin, Suomen rivit pysyivät järjestyksessä.
"Meillä on sen verran taitoa, että pystyimme pitämään kiekkoa. Ja venäläisiä alkoi heti ärsyttää, koska he haluaisivat itse tehdä samaa."
Jaakola lähti Kärpistä kolme vuotta sitten Södertäljeen, missä vierähti kaksi kautta. Päättyneellä kaudella hän uurasti Luulajan puolustuksessa perämeren toisella rannalla.
"Minulla on koti Toivoniemessä, joten Oulussa vierähtää taas ensi kesä", hän visioi.
Kun on kesäharjoittelun aika, hän saa sparrausapua tutuilta entisiltä ja nykyisiltä pelikavereilta.
"Rinteen Pekka ja Pyörälän Mika ovat ainakin porukassa mukana. Treenailemme liikuntakeskus Hukassa, jossa on todella hienot puitteet harjoitella kesällä."