Uusi pe­las­tus­yli­joh­ta­ja haluaa naa­pu­ri­maat apuun, kun metsä roi­hah­taa – samalla hän muis­tut­taa, että maas­to­pa­lot ovat muu­ta­kin kuin omai­suus­va­hin­koa

Kimmo Kohvakka aloittaa uutena pelastusylijohtajana marraskuun alussa. – Pelastustoimi on järjestelmänä paremmassa kunnossa kuin se on koskaan ollut, hän sanoo.

Kuva: Kimmo Penttinen

Marraskuun alussa pelastusylijohtajana aloittava Kimmo Kohvakka arvioi, että EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi voisi edistää eri maiden välistä naapuriapua uusissa riskeissä, kuten laajoissa maastopalotilanteissa.

Mittavissa maastopalojen sammutuksissa voisi tehdä entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, ehdottaa uusi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Kohvakka arvioi Lännen Medialle, että sammutusyhteistyötä voisi selvittää erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, mutta myös Euroopan unionin jäsenmaiden kesken.

Viime kesänä eri puolilla Eurooppaa – myös Suomessa – syttyi lukuisia maastopaloja, ja joissakin valtioissa palot tuhosivat metsää hehtaarikaupalla.

Maastopalon syttyessä pitäisi varmistua Kohvakan mukaan siitä, että sammutustyöt käynnistyvät riittävän nopeasi ja tehokkaasti.

– Nyt, kun näyttäisi siltä, että ilmastonmuutoksen myötä tällaisia tilanteita tapahtuu, niin pitää varmistua siitä, että myös nämä eurooppalaiset yhteistoimintajärjestelmät ovat kunnossa, sanoo Kohvakka.

Hänen mukaansa Suomi pitää pelastustoimen yhteistyötä uusiin riskeihin valmistautumisessa esillä ensi heinäkuussa alkavalla Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan.

– Maastopalot ovat mahdottomia hiukkaspäästöjen aiheuttajia. Ne aiheuttavat aika merkittäviä ympäristövahinkoja, vaikka pystyisimme varmistamaan, että henkilö- ja omaisuusvahinkoja ei tulisi, hän sanoo.

Maan rajojen sisällä hän puolestaan haluaa pitää huolen siitä, että eri viranomaisten yhteistyö on saumatonta. Lisäksi sopimuspalokuntien vapaaehtoisten pitäisi olla helposti käytettävissä, ja apukäsiä on sammutustöihin oltava tarvittaessa saatavilla jouhevasti muista pelastuslaitoksista ja sopimuspalokunnissa eri puolelta Suomea.

Aloittaa marraskuussa

Kohvakka valittiin lokakuussa sisäministeriön uudeksi pelastusylijohtajaksi eläköityneen Esko Koskisen seuraajaksi. Kohvakan viisivuotinen virkakausi alkaa marraskuun alussa.

Kohvakan johtokauden aikana pelastustoimi tulee läpikäymään suuren hallinnollisen rakennemuutoksen, jos poliitikot pääsevät sopuun sote- ja maakuntauudistuksesta. Nykyisen 22 alueellisen pelastuslaitoksen tehtävien on uudistuksessa määrä siirtyä 18 maakunnan vastuulle.

Pelastustoimessa mullistus ei aiempien rakennemuutosten vuoksi ole Kohvakan mukaan niin suuri kuin se on terveydenhuollossa tai aluehallintovirastoissa.

– Pelastustoimi on järjestelmänä paremmassa kunnossa kuin se on koskaan ollut.

Teknologian kehitys muuttaa turvallisuutta

Kohvakana mukaan pelastustoimi joutuu silti lähivuosina vastaamaan yhteiskunnan turvallisuustilanteen muutoksiin. Yksi kysymysmerkki on, miten Suomessa kyetään pitämään pelastustoiminnasta huolta sopimuspalokunnista riippuvaisilla harva-alueilla, joilla muuttoliike on tappiollista. Samalla pelastushenkilöstölle pitää yhä pystyä takaamaan hyvät puitteet, jotta pelastustyö on turvallista.

Kysymysmerkin aiheuttaa myös teknologian jatkuva kehitys, mikä vaikuttaa myös suomalaiskotien turvallisuuteen. Kohvakka mainitsee esimerkkinä, että lähivuosina todennäköisesti yleistyvät aurinkokennot talojen katoilla muuttavat turvallisuusympäristöä.

Samalla hänestä pitäisi lisätä tutkimusta siitä, miten viranomaiset voisivat hyödyntää kodin älylaitteiden tuottamaa tietoa pelastuspalveluissa.