Kielitutkijat näkevät vähemmistökielten aseman Suomessa kielestä riippuen vaihtelevana.
Miten sanotaan karjalaksi pohtii? Miettiy vai ajattelou?
Entä mikä on pohjoissaameksi huomenna? Olisiko se ehkä eahkes tai ihkkuu? Äh, oikea vastaus olikin ihttin.
Omia taitojaan Suomen vähemmistökielissä voi nyt testata uudessa Kielimestari-pelissä, jonka sisällön ovat suunnitelleet Oulun yliopiston suomen kielen tutkijat Niina Kunnas, Heidi Niemelä ja Valtteri Skantsi. Toteutuksesta vastaa oululainen Red Shirt Games.
Perjantaina julkistetussa sovelluksessa voi tällä hetkellä opetella pohjoissaamea, vienankarjalaa ja ruotsia.
Taustalla uusi opetussuunnitelma
– Erilaiset kieltenoppimispelit kuten Duolingo ja Mondly ovat olleet maailmalla pitkään hyvin suosittuja. Siitä heräsi ajatus lisätä suomalaisten lasten ja nuorten tietoisuutta kotimaisista vähemmistökielistä, kertoo Niina Kunnas.
– Ihmiset ovat luonnostaan hyvin kiinnostuneita kielistä ja halukkaita testaamaan omaa osaamistaan, Heidi Niemelä sanoo.
Peli on suunnattu erityisesti yläasteikäisille, ja ruotsinkieliset sisällöt on suunniteltu toimimaan yhteen uuden opetussuunnitelman kanssa. Kielitietoisuus on myös keskeinen tavoite uudessa opetussuunnitelmassa. Pelkästään Kielimestarin avulla ei uutta kieltä voi oppia, mutta se voi toimia hyvin opiskelun tukena, suunnittelijat uskovat.
Tarkoitus tuoda mukaan myös murteita
Tutkijoiden tavoite Kielimestarille on kaksisuuntainen: lisätä ihmisten tietämystä Suomessa puhuttavista vähemmistökielistä sekä kerätä tietoa ihmisten kielitietämyksestä ja asenteista.
Tähän mennessä rahoitus peliin on saatu Svenska kulturfondenilta. Nyt julkaistu versio on vielä kehitysasteella, joten tutkimusaineiston keruu ja esimerkiksi kulttuuritietous eivät vielä ole osa peliä.
Tutkimusaineistoa tullaan myöhemmin keräämään ihmisten tietämyksestä ja asenteista esimerkiksi esittämällä erilaisia väittämiä, joihin pelaajat voivat vastata. Kulttuuria puolestaan on tarkoitus tuoda mukaan tietovisojen muodossa. Peliä aiotaan monipuolistaa myös esimerkiksi kuuntelutehtävien kautta.
Tarkoitus olisi tuoda vähemmistökielten rinnalle sovellukseen myös suomalaisia murteita.
Vähemmistökielten asema vaihtelee
Tutkijat näkevät vähemmistökielten aseman Suomessa kielestä riippuen vaihtelevana.
– Saamella on vahva valtion tuki, mutta ei läheskään riittävä. Esimerkiksi oppimateriaaleista on pulaa, Kunnas kertoo.
Karjalan asema lienee vähemmistökielistä heikoin. Sen olemassaoloon ja tuen tarpeeseen on Kunnaksen mukaan alettu herätä oikeastaan vasta viime vuosina.
– Ruotsilla taas on virallinen asema kansalliskielenä, mutta asenteet esimerkiksi sen tarpeellisuudesta ovat kovenemassa, Heidi Niemelä huomauttaa.
Kieliin kohdistuvissa asenteissa ja tietämyksessä olisikin tutkijoiden mielestä parannettavaa.
– Mitä enemmän kielistä tiedetään, sen näkyvämmiksi ne tulevat yhteiskunnassa, jolloin kielen säilymistä pystytään tukemaan enemmän, Niemelä kuvailee.
– Mitä enemmän meillä on kieliä Suomessa, sitä rikkaampia olemme, Kunnas toteaa.