Pääkirjoitus

Uusi Oulu tuo konk­reet­ti­sia hyötyjä

Monet tavalliset kansalaiset, saati vastaan haraavat kuntapoliitikot, näkevät kuntien yhdistymisissä helposti vain kielteisiä puolia: palvelut karkaavat kauemmaksi ja heikkenevät, demokratia vähenee, oman kulmakunnan nimestä ei haluta luopua...

Monet tavalliset kansalaiset, saati vastaan haraavat kuntapoliitikot, näkevät kuntien yhdistymisissä helposti vain kielteisiä puolia: palvelut karkaavat kauemmaksi ja heikkenevät, demokratia vähenee, oman kulmakunnan nimestä ei haluta luopua...

Kun viisi kuntaa yhdistyy vuoden 2013 alussa uudeksi Ouluksi, asukkailla on oikeus odottaa siltä myös konkreettisia hyötyjä. Yhdeksi sellaiseksi käy hyvinkin se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut yhtenäistyvät.

Mikä tärkeintä, neljässä liitoskunnassa ne voivat jopa laskea.

Tämä toteutuu jo 2012 eli vuotta ennen virallista avioliittopäivää.

On uudistuksen sisäänajon kannalta hyvä, että hyötyjä alkaa tulla nopeasti.

Pidemmällä tähtäimellä niitä on lupa odottaa vielä enemmän. Lyömällä hynttyitä yhteen palveluihin ja hallintoon saadaan lisää tehoja esimerkiksi tietojärjestelmien keskittämisen ansiosta.

Uuden Oulun kunnanisien ja -äitien tulisi tarttua tällaisiin kouriintuntuviin esimerkkeihin vakuuttaakseen vastarannankiiskejä sekä uudessa Oulussa että etenkin sen ulkopuolelle jääneissä Kempeleessä ja Muhoksella yhteenliittymisen eduista.

Kalevan tänään julkaisemassa, Oulun seudulla tehdyssä mielipidetiedustelussa puntit Kempeleen ja Muhoksen uuteen Ouluun liittymisestä painuivat jossakin määrin, vielä, niiden itsenäisyyttä kannattavien puolelle.

Kempeleen ja Muhoksen aiemmat päätökset pysyä omillaan tulevat varmasti lähivuosina uuteen tarkasteluun.

Se johtuu paitsi kuntien omien rahkeiden hupenemisesta myös siitä, että uuden hallituksen tärkein sisäpoliittinen uudistushanke on kuntaremontti. Siihen nähden vapaaehtoisesti tehty uusi Oulu toteutuu kreivin aikaan. Jäljellä on vain huonompia vaihtoehtoja.