Suomen ilmanlaadun seurantaa ja siitä tiedottamista olisi terävöitettävä, erikoistutkija Harri Pietarila Ilmatieteen laitoksesta sanoo. Ilmatieteen laitoksen otsonimittausten tulokset voi jo nyt lukea jatkuvasti webistä.
Kaupunkien tekemät ilmanlaadun mittaukset pitäisi saada samalla tavoin ihmisten tietoon, ja näin ollaan saamassakin.
- Tarkoitus on saada kaikki Suomen ilmanlaatutietous yhteen webbiliittymään reaaliaikaisesti eri puolilta Suomea. Suunnitelmat on tehty ja nyt järjestellään rahoittamiskuvioita. Ensi vuonna toivottavasti meillä on tällainen portaali jossain muodossa, vaikka ei ehkä koko maan osalta, Pietarila arvioi.
Pietarila on johtanut ilmanlaatututkimusta, jossa on selvitetty maamme otsonipitoisuuden tasoa ja verrattu sitä EU-direktiivin pitkän ajan tavoitteisiin ja vuoden 2010 tavoitearvoihin.
Hienoisena yllätyksenä tutkijoille tuli, että ilman otsonipitoisuudet ylittävät meillä pitkän ajan tavoitteet.
- Ei niin, että meillä olisi otsonista akuuttia terveyshaittaa tai haittaa kasvullisuudelle, mutta otsonipitoisuus on kuitenkin niin korkea, että sitä kautta meille tulee aikamoiset velvoitteet otsonin seurantaan.
Pohjois-Suomeen uusi mittausasema kaupunkiin
Otsonipitoisuutta seurataan jo nyt varsin kattavalla verkostolla. Ilmatieteen laitoksella oli viime vuonna 27 mittausasemaa, joista pohjoisin Rajajoosepissa ja eteläisin Utössä. Lisäksi kaupungit vastaavat omasta ilmanlaadun seurannastaan ja otsoniseurannastaan.
Ilmatieteen laitoksen tutkijaryhmä suosittaa, että Pohjois-Suomeen perustettaisiin jo olevien asemien lisäksi uusi kaupunkiasema, sillä pohjoisessa ei ole yhtään kaupungissa olevaa mittausasemaa.
Otsonikemia on aika monimutkaista, tutkijakin myöntää. Suomen kaupungeissa on pienemmät otsonipitoisuudet kuin niiden tausta-alueilla. Tämä johtuu siitä, että meillä kaupungit ovat on pieniä , ja että otsonia kuluu kaupunkialueilla ja muodostuu tausta-alueilla. Keski-Euroopassa taas on laajoja kaupunkeja ja useita kaupunkeja yhdessä klimpissä, joten sen kaupunkialueilla syntyy isoja otsonipitoisuuksia.
- Kaiken kaikkiaan Suomen otsonipitoisuudet eivät ole koko otsonihistorian aikana menneet sen kummemmin parempaan kuin huonompaan suuntaan, vaan ne vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen, Pietarila vakuuttaa.
Otsonia muodostuu ilmakehässä kemiallisena reaktiona mm. typenoksidi- ja hiilivetypäästöistä. Yli puolet maamme typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Sen päästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin veronohjauksella.
- Autokanta on uudistunut tänä vuonna vauhdikkaasti, vaikka veronohjaus ei olekaan johtunut ympäristöasioista, Pietarila huomauttaa.