Kallioperämme kivilajeista on ilmestynyt uusi opaskirja, joka kuvin ja tekstein esittelee jalo- ja korukivet, koriste- ja rakennuskivet sekä maakuntakivet ja antaa perustietoa kivilajeista. Suomen kivet -kirjan uusin painos on kolmen alan ammattilaisen käsialaa.
Geologi Marjatta Virkkunen on tehnyt elämäntyönsä Geologian tutkimuskeskuksen rakennus- ja korukiviasiantuntijana ja Markku Rask keskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston rakennuskiviasiantuntijana. Kirjailija Seppo J. Partanen on puolestaan perehtynyt Lappiin ja kullankaivamiseen, jossa korukivillä on suuri merkitys.
Suomi on harvinaisen rikas kivilajeiltaan. Kansalliskivemme graniitin kauniit värimuunnokset ovat jo vuosisatoja olleet kautta maailman tunnettuja rakennuskiviä. Korukiviksi soveltuvia mineraaleja maastamme löytyy parikymmentä. Muutamia niistä voidaan perustellusti kutsua jalokiviksi. Kruununa ovat viime vuosikymmenen kimberliitistä löytyneet timantit.
Esimerkiksi Inarin Papinsaaresta on tavattu ametistikvartsia. Voimakkaan vihreää uvaroviittigraniittia on Kemin kromikaivoksessa ja Outokummussa kromidiopsidia. Sinisafiiria muistuttava läpinäkyvä ja eri suunnista eriväriseltä näyttävä kordieriitti on on hienoimpia Suomesta löydettäviä kiviä. Sitä on tavattu ainakin Pielavedeltä, Kiuruvedeltä, Heinävedeltä ja Inarista.
Lapista saadaan jokisorasta kullanhuuhdonnan sivutuotteena syvänpunaista almandiinigranaattia. Sieltä löydetään myös jonkin verran läpinäkymätöntä korundia, joka on joskus hennon punertavaa, joskus harmaata tai tummanruskeaa. Muutamissa yksilöissä on hiottuna saatu esiin kaunis tähti-ilmiö. Niitä kutsutaan Lapin tähdiksi.
Pelkosenniemen ja Sodankylän rajalla löydettiin puolestaan vuonna 1985 suuri ametistiesiintymä. Sitä hyödynnetään myös turistikohteena. Osa esiintymän ametisteista on violetteja jalokiviluokan yksilöitä. Kittilästä saadaan tummanpunaista jaspista.
