Hallitus paalutti torstaina periaatteet, joilla se pyrkii ehkäisemään mahdolliset tulevat Sonera-sotkut. Valtion omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessään hallitus löi lukkoon muun muassa sen, miten työnjako omistajien ja yhtiön johdon välillä hoidetaan.
Valtion omistajapolitiikka nousi kuumaksi keskustelunaiheeksi pari vuotta sitten, kun valtion enemmistöomistaman Soneran miljardipanostukset Saksan umts-lisensseihin osoittautuivat hukkainvestoinneiksi. Tuolloin perättiin laajalti valtiovallan ja liikenne- ja viestintäministeriön vastuuta valtiollisen teleyhtiön tekemisistä.
Nyt tehdyssä periaatepäätöksessä hallitus haluaa määrittää selkeästi valtiovallan ja yritysjohdon vastuualueet.
"Omistajapoliittinen päätöksenteko kuuluu valtiolle ja liiketoiminnallinen päätöksenteko yhtiöiden toimielimille", kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kiteytti torstaisessa tiedotustilaisuudessa.
Aivan ylhäisessä yksinäisyydessään ei yritysten johtoelimet saa päätöksiään tehdä, vaan periaatepäätöksen mukaan johdon on keskusteltava valtiovallan edustajien kanssa "keskeisistä strategisista kysymyksistä ja rakennejärjestelyistä".
Valtio-omistuksesta
ei saa hyötyä
Omistajien ja yritysjohdon työnjaon ohella hallituksen periaatepäätöksessä linjataan, miten valtion kaksoisrooliin markkinoiden sääntelijänä ja yritysten omistajana on suhtauduttava.
Pekkarisen mukaan sääntelytehtävien ja yritysomistusten välille on vedettävä tiukka raja, eli valtio-omisteiset yhtiöt eivät saa millään tavoin hyötyä valtion "regulaattorin" roolista.
Periaatepäätöksen mukaan valtiovallan on toimittava muiden osakkeenomistajien tavoin osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain mukaisesti, ilman minkäänlaisia erivapauksia.
Keskeinen foorumi valtion vallankäytölle ovatkin yritysten yhtiökokoukset, eivät hämärät neuvottelukabinetit.
Hallituksen periaatepäätöksessä lyötiin lukkoon myös eduskunnan ja valtioneuvoston roolit valtio-omisteisten yhtiöiden omistusjärjestelyissä.
"Työnjako on selvä: eduskunta päättää omistuksen rajoista, käytännön omistusjärjestelyjen valta ja vastuu on nimenomaan valtioneuvostolla", Pekkarinen tiivisti.
Valtio jatkaa
omistustensa myyntiä
Pekkarinen kertoi hallituksen periaatepäätöksen esittelyn yhteydessä, että hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa se perustuu lähinnä sijoittajaintressiin.
Pekkarisen mukaan on mahdollista, että hallitus esittää vielä tämän vuoden kuluessa eduskunnalle valtion omistusosuuksien alentamista joissain yhtiöissä.
Hän ei kuitenkaan halunnut nimetä yrityksiä, joiden osakkeita oltaisiin mahdollisesti myymässä.
Optioiden sijaan
osakepalkkioita
Omistajapoliittisen linjauksensa yhteydessä hallitus otti kantaa myös valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemisjärjestelmiin ja niiden hallitusjäsenten nimeämismenettelyyn.
Pekkarinen totesi hallituksen talouspoliittisen ministerineuvoston tiistaisen päätöksen mukaisesti, että valtio suhtautuu pidättyväisesti optioiden käyttöön palkitsemisjärjestelmissä. Niiden sijaan Pekkarinen suosii tuloksellisuuteen ja omistaja-arvon kasvuun perustuvia osakepalkkioita.
Pekkarinen korosti myös, että palkitsemisjärjestelmät on ulotettava myös valtio-omisteisten yhtiöiden henkilöstöön.
Yhtiöiden hallitusjäsenten nimeämismenettelyn suhteen Pekkarinen totesi olevansa eri linjoilla Helsingin pörssin suositusten kanssa.
Pörssin suosituksen mukaan yhtiöiden hallitukset itse nimeäisivät nimitysvaliokunnan, joka valmistelisi seuraavan hallituksen valintaa.
Pekkarisen mukaan hallitusten nimitysvaliokunta pitäisi nimittää yhtiökokouksissa, jolloin valtion kaltaiset suuromistajat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.