Yhdeksän rovaniemeläistä neitoa poseeraa saunan edessä. Vaatteet on huolimattomasti viskelty ympäri nurmea, ja osa on verhoutunut saunavihtoihin. Kymmenes tyttö on pyllähtänyt nurin jalat kohti taivasta, kenties saatuaan naurukohtauksen. Takaa löytyy teksti: "Nokisessa saunassa, ihanassa löylyssä 1925".
Kun Mervi Autti näytti tyttärelleen tämän isoisänsä sisaruksista ja heidän ystävättäristään otetun kuvan, ihmetys oli suuri. Muistin kotiseudun historiasta oli täyttänyt ankea kuvasto, jossa naisen rooli oli työteliäs, uhrautuva ja iloton.
"Kuvat sodan ajan tuhosta olivat niin vahvoja, että tieto sitä edeltävästä ajasta oli unohtunut," 1900-luvun alun rovaniemeläisestä neitikulttuurista viime lauantaina väitellyt Autti esittää.
Kuvaa saunojista ei piiloteltu, vaan se on löytynyt ainakin kahdesta albumista. Siis niistä kirjoista, jotka herrasväki laittoi salongin aitiopaikalle vieraiden selailtaviksi.
Väitöskirjan aineistossa juuri albumikuvat - niin studiossa poseeratut kuin rannalla näppäillyt - saavat erityispaikan. Huomio suuntaa Rovaniemellä valokuvaajina toimineiden Lyyli ja Hanna Auttin nuoruusvuosiin.
Kuva saunan edessä saattoi olla saksalaisen alastomuutta ihailleen Körperkultur-liikkeen kaikuja Perä-Pohjolassa.
Autti muistuttaa, että "Pohjolan Pariisiksikin" tituleerattu Rovaniemi ei ollut eristyksissä ulkomaiden aatteista ja muodeista.
Alastomuuskulttuuri löi itsensä Suomessa laajemmin läpi vasta 20- ja 30-luvun taitteessa, joten Auttin neitien rannalla näppäilemät kuvat olivat edellä aikaansa.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!