Pääkirjoitus

Uusi mitoitus tarpeellinen – ikäihmisiä ei voi oikein jättää heitteillekään

Odotettu uudistus on tarpeellinen, sillä väestö ikääntyy vauhdilla ja se näkyy palvelurakenteen muutoksessa.

Hallituksen vanhuspalvelujen lakiluonnoksen mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa aiotaan nostaa vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti. Asiasta on tarkoitus säätää lailla, kun nyt hoitajamitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Uudistus vaatii rahaa ja lisää henkilöstä. Kukaan tuskin kuitenkaan kapaa lisää uutisia, joita vanhustenhoidon räikeistä epäkohdista on viime vuosina saatu lukea.
Hallituksen vanhuspalvelujen lakiluonnoksen mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa aiotaan nostaa vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti. Asiasta on tarkoitus säätää lailla, kun nyt hoitajamitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Uudistus vaatii rahaa ja lisää henkilöstä. Kukaan tuskin kuitenkaan kapaa lisää uutisia, joita vanhustenhoidon räikeistä epäkohdista on viime vuosina saatu lukea.

Odotettu uudistus on tarpeellinen, sillä väestö ikääntyy vauhdilla ja se näkyy palvelurakenteen muutoksessa. Viime vuosina paljastuneiden vanhushoidon epäkohtien jälkeen ei ole muuta keinoa kuin sitovat mitoitukset.

Vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ollaan nostamassa. Odotettu uudistus on tarpeen, sillä väestö ikääntyy vauhdilla ja se näkyy palvelurakenteen muutoksessa. Lisäksi vanhustenhoidossa on paljastunut viime vuosina suorastaan skandaalimaisia epäkohtia ja räikeitä puutteita. Näissä oloissa pelkät suositukset ja omavalvonta eivät enää riitä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli torstaina lakiluonnoksen, jonka mukaan henkilöstömitoitus ikäihmisten pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa sitova, vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Aiempaa yksityiskohtaisemman määrittelyn myötä henkilöstömitoitukseen lasketaan vain välittömään asiakastyöhön osallistuvat henkilöstöryhmät. Asiasta on tarkoitus säätää lailla vielä tämän syksyn aikana, kun mitoitusta on tähän asti ohjattu laatusuosituksella.

Nykyisen laatusuosituksen mukaan pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa henkilöstömitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohden. Ongelmat ovat kärjistyneet, kun voimassa olevaa suositusta ei lähinnä säästösyistä ole noudatettu.

Valvontaviranomaiset ovat joutuneet selvittämään kuolemantapauksia ja puuttumaan useiden palvelukotien toimintaan. Työvuorolistoilla on ollut haamuhoitajia, ja palvelukotien muuta henkilöstöä on laskettu hoitohenkilöstöön kuuluvaksi. Valvontatoimenpiteiden ansiosta yksityisiä palvelukoteja on suljettu ja siirretty takaisin kunnan hoidettaviksi.

Uudet sitovat henkilöstömitoitukset koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria. Jotta 0,7 työntekijän mitoituksesta ei tulisi uusi maksimi, korkeampaa mitoitusta on tarkoitus soveltaa raskaampaa hoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. Puhutaan hoitoisuudesta, joka voi vaihdella.

Lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys on saanut tuoreeltaan arvostelua siitä, että hoitajamitoituksen toteutuminen viivästyy. Sitovan hoitajamitoituksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020 niin, että siirtymäaika jatkuu huhtikuuhun 2023. Lisäksi on kysytty, mitkä ovat hoitajamitoituksen kustannukset ja jakautuminen.

Kuntaliiton arvion mukaan uuden mitoituksen arvioidaan maksavan 230 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Krista Kiuru on kuitenkin vakuuttanut, että parannuksiin varataan riittävät resurssit. Jostain rahat on otettava, sillä vanhuksia ei voi jättää hoitamatta kunnolla.

Rahoituksen rinnalla suuri ongelma on se, mistä saadaan riittävästi hoitajia. Hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää eri arvioiden mukaan 4 000–5 000 uutta hoitajaa lähivuosina. Sote-alojen koulutuspaikkoja onkin nostettava, jotta henkilökuntaa on riittävästi. Lisäksi jouduttaneen höllentämään ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa.

Hallitus on oikealla tiellä. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että tavoitteet ja lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys toteutetaan määrätietoisesti. Vanhushoidossa ilmenneiden epäkohtien jälkeen muuta vaihtoehtoa ei ole.