Viime vuonna ensimmäisellä Millennium-teknologiapalkinnolla palkitulta brittiprofessori Sir Tim Berners-Leeltä ei saa vastausta siihen kysymykseen, kuka voisi olla seuraavan miljoonan euron arvoisen Millenniumin teknologian isä.
Millennium-palkintosäätiö ottaisi mielellään internetin world wide web-palvelun isältä Berners-Leeltä hyviä ehdotuksia vastaan. Seuraava palkinto jaetaan ensi vuonna ja ehdotuksia palkittavista teknologioista aletaan pikku hiljaa kysellä ympäri maailmaa.
"Se on selvää, ettei sinulle jaeta toista palkintoa", nauraa kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Pekka Tarjanne.
"Meiltä on lähdössä postia ympäri maailmaa yliopistoille, teknisille oppilaitoksille ja nyt myös teknologiayrityksille. Heiltä kysellään ideoita seuraavan Millennium-palkinnon saajaksi. Ensimmäiseksi palkittavaksi saimme 70 ehdotusta ja nyt odotamme vähintään samanlaista määrää", kertoo torstaina Oulussa esittäytyneen Millennium-palkintosäätiön puheenjohtaja Jaakko Ihamuotila.
Pesäeroa
Nobel-palkintoon
Millennium-teknologiapalkinnon myöntää vuonna 2002 perustettu Suomen teknologiapalkintosäätiö, joka saa rahoituksensa sekä yksityisiltä yrityksiltä että valtiolta. Millenniumin esikuvana voidaan pitää Ruotsin ja Norjan Nobel-palkintoja.
Myönnetty palkintosumma on myös Nobelin tavoin sen verran kova, että odotukset palkinnon julkisuusarvosta ovat luonnollisesti suuret.
Viime kesänä ja syksynä Suomessa alettiinkin esittää hyvin kyynisiä arvioita siitä, että palkinto hukkui maailmalla korkeintaan mitättömiksi pikku-uutisiksi.
"Oikeastaan vain ruotsalaiset päivälehdet sivuuttivat palkinnon. Millennium-palkinto ja Berners-Lee on ollut näyttävästi esillä BBC:ssä, CNN:ssä, International Herald Tribunessa, Business Weekissä ja monessa muussa mediassa. Eikä julkisuutta tullut pelkästään silloin kun palkinto kesäkuussa myönnettiin, vaan myös paljon myöhemmin", Ihamuotila korostaa.
Ihamuotila myös myöntää, että 100-vuotiaaseen Nobeliin verrattuna Millennium-palkinto on vasta alkutiellä, eikä mediahehkutus voi luonnollisestikaan olla vielä samanlaista. "Jos sitten kymmenennellä kerralla", Ihamuotila heittää.
"Ihmisillä on ehkä sellainen väärinkäsitys, että me kilpailisimme Nobel-palkinnon kanssa - siitä ei ole kyse, vaan me etsimme nimenomaan soveltavaa teknologiaa emmekä ole ehkä osanneet sanoa sitä riittävän selvästi", Millennium-palkintosäätiön pääsihteeri, tohtori Tapio Alvesalo tekee pesäeroa Nobel-tiedepalkintoon.
Nettipoliklinikkaa, irkkausta ja mooppia
Ensimmäisen palkitun Millennium-teknologian eli world wide webin hengessä Oulussa palkittiin torstai-iltana kolme nettihanketta. Tunnustuspalkinnon saivat reaaliaikaisen keskustelun internetissä mahdollistava Internet Relay Chat eli IRC, Poliklinikka.net -palvelu sekä mobiili- ja verkko-oppimisympäristöhanke Moop.
Nettichattia reaaliaikaisesti
Palkittu nettipalvelu Internet Relay Chat (IRC) on internetissä toimiva hajautettuihin palvelimiin perustuva reaaliaikainen keskustelu- eli chat-ohjelma. IRC sai alkunsa kesällä 1988 Oulun yliopistolla tehdystä kesäharjoitteluprojektista, jossa oli mukana nykyään Capricodella työskentelevä Jarkko Oikarinen - irkkauksen isä.
IRC perustuu avoimuuteen ja avoimeen lähdekoodiin. Sitä on ollut kehittämässä vuosien mittaan maailmanlaajuisesti tuhansia ihmisiä, ja ilman heitä irkkauksen laaja suosio ei olisi ollut mahdollinen.
Palvelua terveydestä kiinnostuneille
Oululaisen Coronaria Oy:n tuottama Poliklinikka.net -palvelu avattiin marraskuussa 2001 MTV3 internetin sivuilla, joten sen palvelut ovat avoinna kaikille internetin käyttäjille.
Palvelu sisältää osiokokonaisuuksia esimerkiksi sairauksista, lääkeinformaatiosta, potilasohjeista, laboratoriokokeista, matkailusta ja potilasjärjestöistä.
"Ihmiset hakevat ennen lääkärissä käyntiä ja sen jälkeen Poliklinikka.netistä erilaista tietoa itselleen, perheelleen, vanhemmilleen, sukulaisilleen ja jopa kavereilleen", kertoo myyntijohtaja Ilari Kerola Coronariasta.
"Viime kuussa sivuilla vieraili 200 000 eri käyttäjää", jatkaa yhtiössä viestintää suunnitteleva Seija Vesala.
Mobiili- ja verkko-oppimista
Oulun kaupunki, Korvensuoran, Oulunlahden ja Patamäen koulut ja oululainen Incode Oy ovat puolestaan Moopin eli vuorovaikutteisen oppimisympäristön taustalla.
Moopissa peruskoululainen jäsentää lähiympäristöään ja kommunikoi ryhmässä kännykän ja internetin avulla. Oppilas tekee havaintoja, tallentaa ja käsittelee informaatiota mobiili- ja verkkoalustalla.
Moop-sovelluksen on tuottanut oululainen ohjelmistokehitysyritys Incode Oy.
Hanketta ovat tukeneet myös Nokia, Elisa ja Viestimaa. Toiminnassa on hyödynnetty myös oululaista Octopus-testausympäristöä.
"Hanke on edennyt koko ajan pedagogiavetoisesti ja teknologia on seurannut perässä", korostaa toimitusjohtaja Lauri Haapanen Incodesta.
"Lähtökohtana on ollut paitsi oppiminen myös lapset, jotka ovat hyvin nopeita omaksumaan uusia teknologioita", projektipäällikkö Pasi Mattila Oulun kaupungilta jatkaa.