Uusi mil­joo­nien eurojen kä­den­ojen­nus Tai­de­tes­taa­jil­le – kaikki Suomen kah­dek­sas­luok­ka­lai­set ha­lu­taan jat­kos­sa­kin mukaan tes­taa­maan tai­det­ta

Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat valmiit jatkamaan Taidetestaajat-toimintaa.

Taidetestaukseen kuuluu kaksi vierailua, toinen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Kastellin koulun 8C- ja 8D-luokkalaiset vierailivat Ateneumin taidemuseossa Helsingissä osana Suomi100-juhlavuotta syksyllä 2017. Kahdeksasluokkalaisten piti arvioida taideteoksia arpajaisissa saaduilla sanoilla. – Nuorten taidekokemuksilla ja heidän mielipiteillään on väliä. Kyseessä on tulevaisuuden yleisö. Taidetestaus tukee myös demokratia- ja kansalaiskasvatusta, hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen sanoo. – Teinit ovat tietyssä mielessä armottomia. He eivät säästele sanojaan, jos esitys on heidän mielestään ollut tylsä, vaan sanovat senkin suoraan, Flow-sirkussarjan kuraattori Pirjo Yli-Maunula toteaa.
Taidetestaukseen kuuluu kaksi vierailua, toinen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Kastellin koulun 8C- ja 8D-luokkalaiset vierailivat Ateneumin taidemuseossa Helsingissä osana Suomi100-juhlavuotta syksyllä 2017. Kahdeksasluokkalaisten piti arvioida taideteoksia arpajaisissa saaduilla sanoilla.
Taidetestaukseen kuuluu kaksi vierailua, toinen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Kastellin koulun 8C- ja 8D-luokkalaiset vierailivat Ateneumin taidemuseossa Helsingissä osana Suomi100-juhlavuotta syksyllä 2017. Kahdeksasluokkalaisten piti arvioida taideteoksia arpajaisissa saaduilla sanoilla.
Kuva: Mauri Ratilainen

Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat valmiit jatkamaan Taidetestaajat-toimintaa. Säätiöt tarjoavat valtiolle osarahoitusta jatkon turvaamiseksi. Taidetestaus on suunnattu kaikille kahdeksasluokkalaisille. Lukuvuosina 2017–2020 kolme ikäluokkaa on tutustunut taiteeseen 20 miljoonalla eurolla.

Taidetestaajat-toimintamallilla on tarjottu taide-elämyksiä kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille jo kahden lukuvuoden aikana. Menossa on kolmas lukuvuosi, jonka aikana taide-elämykset tavoittavat jälleen noin 60 000 yläkoululaista ja 5 000 opettajaa.

Taidetestaajat on kolmessa vuodessa maksanut karkeasti 20 miljoonaa. Rahoittajina ovat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. Toimintaa organisoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Koska on menossa hankkeen viimeinen vuosi, katseet on suunnattu tulevaisuuteen. Rahoittajat pitävät toimintamallin jatkamista tärkeänä. Siksi Suomen Kulttuurirahasto tarjoaa osarahoitusta jatkon turvaamiseksi.

– Mikäli toiminta nuorten tasa-arvoisten taidekokemusten puolesta jatkuu Taidetestaajissa tulevan hallituskauden ajan, rahasto osallistuu ensimmäisenä vuonna toiminnan rahoittamiseen 50 prosentilla, toisena vuonna 30 prosentilla ja kolmantena vuonna 15 prosentilla, Taidetestaajat-hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen kertoo.

– Eli tuki vähenee asteittain niin, että se on viimeisenä vuonna nolla prosenttia.

Kun Taidetestaajat on kolmessa vuodessa maksanut karkeasti 20 miljoonaa euroa ja vuositasolla noin 6,7 miljoonaan euroa, siitä voi laskea, että nyt tehty rahoitustarjous olisi ensimmäisen vuoden osalta suuruusluokkaa 3,3 miljoonaa euroa.

– Kun kädenojennus valtiolle on tehty, nyt avataan keskustelu siitä, miksi toiminta koetaan niin tärkeäksi, että taidetestauksen pitäisi jatkua.

Kynnys matalalle: taide on tarjolla kaikille

Taidetestaajat-toiminnan tasa-arvoisuus ja saavutettavuus on varmistettu sitouttamalla kuntien sivistystoimet mukaan.

– Jatkoa ei olisi lähdetty hakemaan, mikäli kaikkien järjestäjien kokemus ei olisi se, että tämä on aidosti kaikkia osapuolia hyödyttävää. Taidetestaus hyödyttää kouluja, taidelaitoksia ja tietysti nuoria, jotka menevät taidelaitoksiin, Moilanen sanoo.

– Vain viisi prosenttia koulukyselyn vastaajista totesi, että koulu olisi tehnyt taidevierailuja ilman Taidetestaajiakin.

– Nuorten taidekokemuksilla ja heidän mielipiteillään on väliä. Kyseessä on tulevaisuuden yleisö. Taidetestaus tukee myös demokratia- ja kansalaiskasvatusta, hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen sanoo.
– Nuorten taidekokemuksilla ja heidän mielipiteillään on väliä. Kyseessä on tulevaisuuden yleisö. Taidetestaus tukee myös demokratia- ja kansalaiskasvatusta, hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen sanoo.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Taidetestaus pyrkii osoittamaan, ettei taide ole vaikeaa.

– Eikä nuorten tarvitse automaattisesti tykätä, vaan tärkeää on päästä kokemaan ja arvioimaan taidetta, Anu-Maarit Moilanen korostaa.

– Tarkoitus ei ole tehdä taiteilijoita, vaan madaltaa kynnystä, että taide on tarjolla kaikille. Haluamme tukea nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Yläkoulut mukana lähes sataprosenttisesti

Taidetestaajien ydinidea on, että sen kautta tarjotaan tasa-arvoisia taidekokemuksia kokonaisille ikäluokille. Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuoriin kohdistuva kulttuurihanke.

– Eriarvoistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan ilman muuta yhdistäviä kokemuksia, jotka tarjoavat tarttumapintaa pitkälle tulevaisuuteen. Taide on erittäin hyvä työkalu itsereflektointiin, omien kokemusten tulkintaan, ja maailmassa olemisen ihmettelyn väline näille nuorille.

Moilanen huomauttaa, että nuoria ja lapsia on viety paljon taidelaitoksiin Suomessa aiemminkin.

– Tässä toimintamallissa heille tarjotaan myös etkot ja jatkot, jotka orientoivat vierailuun ja helpottavat ymmärtämään, mistä on kysymys.

Etkot ja jatkot tarkoittavat erilaisia taidelaitosten laatimia yleisötyön menetelmiä: videoita, tehtäviä, taiteilijatapaamisia tai vaikka kulissikierrosta teatterissa.

Koulujen suhtautuminen taidetestaukseen on Anu-Maarit Moilasen mukaan selkeästi muuttunut kolmen vuoden aikana.

– Varmaankaan kukaan ei alussa olettanut, että pääsemme niin lähelle sataa prosenttia koulujen osallistumisessa. Olen ihan varma, että koulut ensi syksynä odottavat uutta kierrosta.

Nuoret antoivat Flaquelle yli neljä tähteä

Pirjo Yli-Maunulan kuratoima Flow-sirkussarja pääsi toisella hakukerralla mukaan Taidetestaajat-toimintaan. Ensimmäinen esitys, jota kahdeksasluokkalaiset kävivät katsomassa, oli ranskalaisen Defracto-ryhmänFlaque, yhdistelmä jongleerausta, tanssia ja fyysistä teatteria.

– Koulut ja oppilaat eivät itse valitse, mihin taidetapahtumaan he lähtevät, vaan heille annetaan vierailukohde, Yli-Maunula kertoo.

– Silloin ei tapahdu ennakkoluuloihin perustuvaa karsimista jonkun taidemuodon kohdalla. Joutuu näkemään sellaista, mitä ei itse ehkä valitsisi. Yllätys voi olla isompi.

– Teinit ovat tietyssä mielessä armottomia. He eivät säästele sanojaan, jos esitys on heidän mielestään ollut tylsä, vaan sanovat senkin suoraan, Flow-sirkussarjan kuraattori Pirjo Yli-Maunula toteaa.
– Teinit ovat tietyssä mielessä armottomia. He eivät säästele sanojaan, jos esitys on heidän mielestään ollut tylsä, vaan sanovat senkin suoraan, Flow-sirkussarjan kuraattori Pirjo Yli-Maunula toteaa.
Kuva: Anni Männikkö

Kun Flow Productions haki mukaan Taidetestaajiin, esitysvalinnat päätettiin fokusoida nuoria silmällä pitäen.

– Uskon, että nykysirkuksessa vetää yhdistelmä häkellyttävää taitoa ja teoksen temaattinen sisältö. Esimerkiksi Company Soonin Gregariouksessa on kyse kahden miehen välisestä kaveruudesta ja nokittelusta urheilukentällä. Esitys on hauska sellaisenaan, mutta samalla se kritisoi kilpailuyhteiskuntaa ja miehistä testosteronin täyttämää kukkotappelumeininkiä.

Taidetestaajille on tarjolla lisäksi Marc Gassot'n Lion – The Weird and Magical Abracadabra Circus Show, Ilona Jäntin ja Aino VennanBallantine Scale ja Weibel Weibel -ryhmän Breaking Point. Esityksiä testaa kaikkiaan 2 000 kahdeksasluokkalaista Oulusta, Pudasjärveltä, Alavieskasta, Pulkkilasta, Oulaisista, Utajärveltä, Kalajoelta, Kempeleestä, Siikajoelta ja Raahesta.

Flaque-esitys sai nuorilta yleisarvosanaksi yli neljä tähteä. Valtaosa nuorista oli halukkaita tulemaan uudestaan.

"Taidetestaajat on demokraattinen ele"

Yli-Maunulan mielestä on tärkeää saada nuorilta prosessoitua palautetta.

– Heti esitysten jälkeen meillä on taidetestaajien kanssa taiteilijatapaaminen. Siinä saa jo ensimmäiset fiilikset siitä, miten teos on otettu vastaan. Kun oppilaat palaavat koululle, he antavat esitykselle yhdestä viiteen tähteä. Sitten on vielä valikko kysymyksiä, monivalintatehtäviä ja mahdollisuus twiitin mittaisesti kommentoida kokemusta omin sanoin.

– Taidetestaajat on hienon demokraattinen ele. Uskoisin, että sillä on kauskantoistakin merkitystä. Sehän voi olla suorastaan ammatinvalinta-asiakin monelle. Tajuaa, että tällainen maailma on olemassa.

Taidetestaajat lukuina

Suomen historian suurin nuoriin kohdistuva kulttuurihanke, joka ajoittuu vuosille 2017–2020.

Rahoituksesta vastaavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. Kokonaiskustannukset ovat kolmessa lukuvuodessa karkeasti 20 miljoonaa euroa.

Suurhanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Valtakunnallisena hankepäällikkönä toimii Anu-Maarit Moilanen Oulusta. Lisäksi hankkeessa työskentelee 19 aluekoordinaattoria sekä hankehallintoa.

Taidetestaajat tavoittaa kolmessa vuodessa yhteensä noin 200 000 kahdeksasluokkalaista ja heidän opettajiaan. Mukana ovat käytännössä kaikki Suomen yläkoulut.

Jokainen luokka tekee kaksi taidevierailua valmiiksi sovitussa kulttuurikohteissa, esimerkiksi oopperassa, teatterissa, konsertissa tai taidenäyttelyssä. Toinen vierailuista suuntautuu lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle, tai pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Se tarkoittaa kolmessa lukuvuodessa kaikkiaan 130 000 taidevierailua.

Taidelaitokset on valittu mukaan erillisen taidelaitoshaun kautta.

Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput. Oppilaat kuljetetaan taidekohteisiin junalla, linja-autolla tai tarvittaessa lentäen.

Oulun taideorganisaatioista Taidetestaajissa ovat lukuvuonna 2019–2020 mukana Oulun teatteri esityksellä Sara Wacklinin Oulu palaa, Flow Productionsin tuottama Flow-sirkussarja sekä Oulun taidemuseo Heinon taidesäätiön kokoelmanäyttelyllä Jaetut unet (26.1.2020 saakka) ja Ellen Thesleffin näyttelyllä Aurinkosuudelma (15.2.–31.5.2020).

Taidevierailujen jälkeen nuorilla on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan, oivalluksiaan ja mielipiteitään. Heitä varten on luotu selainpohjainen sovellus, jolla he arvioivat taide-elämyksensä twiitin mittaisilla teksteillä älypuhelimilla tai tableteilla.

Taidetestaajissa pyritään voittamaan kaikki osallistumisen esteet, jotta kaikki kahdeksasluokkalaiset voivat olla mukana esimerkiksi liikuntarajoitteista, äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta.

Hanketta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Suomen kuntaliiton ja Suomen rehtorit ry:n kanssa. Taidetestaajat aloitti osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoa.

Nuorten twiittejä Flaque-esityksestä

Oli sika jännää nähä noin monipuolista esiintymistä.

Näytös oli aika sekava ja sai ajattelemaan ’mitä mä katon?’ välillä, mutta hauska ja hyvin tehty.

Hämmentävä kokemus uudesta taidemuodosta. Liikkeet pisti pään pyörimään ja huumori alensi jännitystä. Suosittelen.

Mukavasti yllättävä ja pidin kovasti. Olisi mukava nähdä uudestaan :)

Kokemus oli hyvin mielenkiintoinen ja näytös vaati varmasti paljon taitoa näyttelijöiltä.

Esitys oli epäselkeä ja tylsä, mutta oli siinä muutama hyvä kohta.

Hämmentävä mutta hauska ja moderni. Näin esityksen jonka kaltaista en ole koskaan ennen nähnyt, joka oli hyvä asia!