Suomalaisille on laadittu uudenmallinen terveysliikuntasuositus. UKK-instituutin liikuntapiirakka koostuu kahdesta puolikkaasta: perus- eli arkiliikunnasta sekä täsmäliikunnasta eli kuntoilusta.
- Malli on tarkoitettu käytännön liikunnan annosteluun. Tavoitteena on rohkaista ihmisiä liikkumaan monipuolisemmin. Parhaaseen tulokseen pääset, kun otat piirakan kummastakin puolikkaasta osan, selvittää erikoistutkija Jaana Suni UKK-instituutista. Tampereella toimiva instituutti tunnetaan mm. kävely- ja muista kunnonmittaustesteistään.
Yleinen, ympäri maailmaa käytetty terveysliikuntasuositus on periaatteessa yksinkertainen: aikuisten tulisi terveyden ylläpitämiseksi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään puoli tuntia mieluiten joka päivä. Keski-ikäisillä ja iäkkäillä reipas kävely on jo riittävän rasittavaa terveysliikunnaksi.
Suositus ei sinänsä ole muuttunut miksikään, mutta uudella piirakkamallilla se pyritään esittämään entistä havainnollisemmin. Taustalla on ravitsemussuosituksista tuttu ruoka-aineympyrä.
Omaan käyttöön
ja ammattilaisille
Liikuntapiirakan puolikkaista perusliikunta on esimerkiksi työmatkakävelyä, piha- tai remonttitöitä taikka rivakkaa siivoamista. Varsinaisena tavoitteena on jokin muu kuin liikunta, mutta liikkuminen tulee kylkiäisenä.
Täsmäliikunta taas on juoksua, pyöräilyä, jumppaa, kuntosaliharjoittelua ja niin edelleen. Ne edistävät täsmällisesti tiettyä terveyskunnon osa-aluetta eli esimerkiksi sydän- ja verisuonielimistön tai tuki- ja liikuntaelinten terveyttä - tästä nimitys täsmäliikunta.
Perusliikuntaa pitäisi suosituksen mukaan harjoittaa puolisen tuntia joka päivä tai täsmäliikuntaa vähintään joka toinen päivä. Ihannetaso sisältää piirakan molemmat puolet. Lapsille ja nuorille suositellaan koko liikuntapiirakan haukkaamista.
Vielä 1990-luvun alussa terveysalan asiantuntijat suosittelivat liikunnaksi nimenomaan kuntoliikuntaa eli kävelyä kovatehoisempaa liikkumista. Nykyinen terveysliikuntasuositus pyrkii antamaan vauhtia sellaisillekin, joita kuntoilu ei kiinnosta tai joille se on esimerkiksi terveyssyistä liian rasittavaa.
Piirakkamalli soveltuu Sunin mukaan sellaisenaan tavallisten kansalaisten käyttöön. Samalla se käy välineeksi myös lääkäreille ja muille terveyden ammattilaisille, joiden työhön kuuluu patistella ihmisiä liikkeelle.
- Ammattilaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa mallia käsitellään yksityiskohtaisemmin. Jokaista palikkaa voidaan tarkentaa, kertoo Suni.
Arkiliikunta
on vähentynyt
Sunin mukaan suomalaisten liikuntatottumukset eivät viime vuosina ole huonontuneet - mutta eivät kokonaisuutena arvioiden juuri parantuneetkaan. Kuntoliikuntaa harrastetaan entistä enemmän, mutta samalla hyötyliikunta on vähentynyt ja arjen askareet vaativat yhä vähemmän ponnistelua.
- Vaikka ihmiset harrastavat täsmäliikuntaa, piirakan alapuolen palikat ovat vastaavasti pienentyneet, Suni tiivistää.
Terveyttä edistävä täsmäliikunta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että keski-ikäinen mies harjoittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä vahvistavia lajeja eli lähinnä kestävyysliikuntaa. Ikääntyvälle naiselle taas on tärkeää etenkin liikehallinta sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunto.
- Eri terveysasioihin pitää tehdä vähän erilaisia asioita. Voi valita ja pohtia liikuntamuotojaan siitä näkökulmasta, sanoo Jaana Suni.