Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, viimeistään vuonna 2010 eurooppalaiset voivat nostaa uusilla kansainvälisillä pankkikorteillaan rahaa 29:n maan pankkiautomaateilta. Tämän mahdollistaa Eurooppaan vireillä oleva yhteinen maksuliikennealue. Sitä ovat rakentamassa Euroopan keskuspankki, EU:n komissio ja eurooppalaiset pankit.
Suomalaispankit julkistivat keskiviikkona ensimmäisen version suunnitelmastaan siirtyä uusiin SEPA-palveluihin. Uudistus koskee korttien lisäksi tilisiirtoja ja suoraveloitusta. Yhteisiin palveluihin on tarkoitus siirtyä vaiheittain vuoden 2008 alusta.
Suomalaispankit tosin epäilevät suoraveloituksen tarvetta, koska harvalla on kuukausittain toistuvia maksuja Eurooppaan. Turhien kulujen lisäksi siihen liittyy pankkien mukaan turvallisuusriskejä, koska suoraveloitussopimusta ei tehtäisi pankissa kuten Suomessa, vaan palvelun tuottajan kanssa. Olemattomia maksuja kalasteleville tarjoutuisi uusi keino rahastaa kuluttajia.
Suomen Pankkiyhdistyksen toimitusjohtaja Markus Fogelholm sanoi yhteisen maksualueen olevan pankeille euron käyttöönottoa suurempi muutos, koska nyt pankit joutuvat yhdenmukaistamaan järjestelmänsä.
- Tämä olisi pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten, hän sanoi.
Samanaikaisesti Fogelholm tosin huomautti, että aikataulu voi vielä viivästyä. Hänen mukaan tässä vaiheessa on myös ennenaikaista arvioida, millaisia kuluja järjestelmästä on syntymässä pankeille ja miten se vaikuttaa pankkipalvelumaksuihin.
- Pyrkimyksenä on luoda yhteinen eurooppalainen maksualue, joka käyttäytyy kuluttajan ja yrityksen kannalta samalla tavalla kuin tämänhetkiset kansalliset maksualueet. Nyt Eurooppa on pirstoutunut täysin kansallisiin maksujärjestelmiin, hän selvitti.
Suomen tasoa
ei ole luvassa
Pankkien palvelumaksujen ei varmastikaan voi odottaa laskevan. Fogelholm ennakoi kuitenkin eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen pitävän pankkiasiakkaiden puolta, kun uudistukseen liittyvää lainsäädäntötyötä Euroopassa aletaan tehdä.
Lisäkuluja pankeille tulee muiden muassa Eurooppaan perustettavien clearing-keskusten palveluista.
Fogelholmin mukaan pankkiasiakkaiden ei tarvitse myöskään pelätä, että heidän oikeutensa pankkitiliin ja pankkikorttiin olisi vaarassa. Siitä käytiin Suomessa muutama vuosi sitten kovaa vääntöä eläkeläisjärjestöjen aloitteesta.
Pankkien mukaan suomalaiset eivät voi odottaa vuoden 2008 alusta vastaavia palveluita kaikkialla Euroopassa kuin nyt kotimaassa. Fogelholmin mukaan esimerkiksi maksujen välitys tililtä toiselle voi jopa hidastua. Nykyisin siirto näkyy parhaimmillaan heti vastaanottajan tilillä.
- Meillä pankkijärjestelmä toimii erinomaisen hyvin. Meillä on edistyksellisempiä, nopeimpia ja tehokkaimpia järjestelmiä. Joissakin maissa käytetään edelleen shekkejä ja vastaavia, Fogelholm selvitti.
Hän pitääkin mahdollisena, että suomalaispankit pitävät rinnalla nykyjärjestelmää nykyisten palveluidensa varmistamiseksi.
Toisesta ääripäästä hän mainitsi esimerkkinä Kreikan, jossa vain 20 prosentilla kansalaisista on pankkitili.
Haasteita
riittää
Haasteita yhteisten palvelujen käytölle tuo juuri hyvin erilaiset käytännöt eri maissa. Järjestelmän toimivuus riippuu myös siitä, miten kaupat ja muut yritykset uusivat maksupäätteitään. Sirukortteihin tarvitaan uudet päätteet.
Myös pankit voivat ratkaista, millaisia kansainvälisiä kortteja ja missä järjestyksessä liikenteeseen lasketaan. Kansallisten pankkikorttien kelpoisuus on kuitenkin määrä lopettaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomalaisten yleisimmät luottokortit sopivat jo nyt järjestelmään.