Vuorovaikutteinen toimintatapa kaavoituksessa on osoittautunut vaikeaksi. Kaksi ja puoli vuotta voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki on aiheuttanut pettymyksen etenkin kuntalaisille. Myös kuntien kaavoittajat ovat pettyneet, kun ristiriitojen sovittelu ei ole helpottunut.
Kaavakiistojen sopimisen uskottiin uuden lain myötä helpottuvan, mutta suurissa kunnissa on käynyt päinvastoin: kaavoitustyön ristiriidat ovat lukkiutuneet aikaisempaa varhemmin ja useammin.
Tämä käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, joka julkaistiin keskiviikkona. Siinä selviteltiin kuntalaisten osallistumista maankäytön suunnitteluun sekä osallistumisessa ilmenneitä ongelmia uuden maankäyttö- ja rakennuslain aikana.
Suurissa kunnissa
eniten ristiriitoja
Kansalaiset ovat huolissaan omien näkemystensä perille menosta. He uskovat, että päätökset syntyvät enemmän suunnittelujärjestelmän kuin asukkaiden ehdoilla. Monien kaavoittajien mielestä kuntalaisten näkemykset kuitenkin vaikuttavat aivan tarpeeksi kaavoitukseen. Poliittiset päättäjät asettuvat mielipiteissään kuntalaisten ja virkamiesten väliin: kuntalaisten mielipiteitä otetaan huomioon heidän mukaansa melko riittävästi.
Asukkaiden mielestä heidän näkemystensä tulisi ennen kaikkea näkyä lopullisissa päätöksissä. Tätä korostivat etenkin niiden kaupunkien asukkaat, joissa päättäjät olivat kaikkein nihkeimpiä kuuntelemaan asukasyhdistyksiä. Isoissa kaupungeissa vain viisi prosenttia päättäjistä toivoi asukkaiden mielipiteiden vaikuttavan päätöksiinsä.
Suurissa kaupungeissa ristiriidat ovat muutenkin kärjistyneimpiä. Yli 50 000 asukkaan kunnissa kaavoittajista puolet on sitä mieltä, että kuntalaisten osallistuminen vaikuttaa päätöksentekoon täysin riittävästi. Asukasyhdistyksiin kuuluvista vastaajista yksikään ei ole samaa mieltä. Heistä peräti kaksi kolmesta arvioi kuntalaisten vaikutuksen päätöksentekoon olevan riittämätöntä.
Keskisuurissa kunnissa tilanne on parempi. Asukasyhdistykset ovat tyytyväisempiä, niin myös kaavoittajat ja luottamushenkilöt.
Asukas katsoo osaa, kunta kokonaisuutta
Tutkimuksen tehnyt Tuija Arola arvioi syyksi ristiriitoihin, että kaavoittajan ja asukkaan näkökulmat poikkeavat toisistaan niin paljon: suunnittelija käsittelee kokonaisuutta, koko kaupungin ja kaupunginosan kehitystä, asukas taas katsoo samaa kaavaa kapeammasta eli paikallisesta näkökulmasta.
Toisaalta myös asiantuntija ja asukas käyttävät usein erilaista kieltä.
"On myös niin, että osallistujat haastavat suunnittelijan vallan ja tavallaan myös puuttuvat suunnittelijan ammatti-identiteettiin. Asukkaat ja kaavoittajat ovat ilmi selvästi eri mieltä siitä, kenelle päätösvalta kuuluu", Arola sanoo.
Kuntaliiton yliarkkitehti Ritva Laine epäilee, että yksi syy konflikteihin saattaa olla kaavoittajien korkea keski-ikä.
"Useimmat ovat tehneet suurimman osan urastaan työtään aivan eri tavalla. Uuden rakennus- ja maankäyttölain mukanaan tuomat osallistumisvaatimukset ovat uusia", Laine muistuttaa.
Tuija Arola muistuttaa, että mielipiteisiin kuntalaisten osallistumisesta vaikuttavat paljon vastikään koetut tapaukset. Kun jossain asiassa on jouduttu napit vastakkain, mielipiteet kansalaisvaikuttamisesta kärjistyvät helposti.
"Isoissa kaupungeissa näitä mahdollisia ristiriitatapauksia on tietysti enemmän", Arola sanoo.