Töölön kisahallissa on heti aamusta tekemisen tunnelma, vaikka varsinainen tungos koittaa vasta iltasella. Helsingin kaupungin liikuntaviraston yhteyspäällikkö Jari Parkkonen näyttää kovin kiireiseltä tummassa puvussaan, puhelin soi ja Parkkonen kulkee.
Parkkonen on toiminut tehtävässään vasta reilun vuoden, mutta pitkään hän ei enää ehdi Töölössä palloilemaan. Oulun kaupunginvaltuusto valitsi hänet maanantaina uudeksi liikuntajohtajaksi, joten Helsingin hoppu saa jäädä.
Liikuntalautakunta päätti yksimielisesti esittää Parkkosta valittavaksi 27 hakijan joukosta. Hän aloittanee uuden työnsä lokakuun aikana. Mikä sai 29-vuotiaan miehen erottumaan muista hakijoista?
"En minä tiedä. Liikuntalautakunta olisi varmaan parempi instanssi tuolle kysymykselle", Parkkonen väittää vaatimattomasti, mutta näyttää tyytyväiseltä.
Onhan Parkkosella on tietysti tehtäviin soveltuva koulutus, työkokemus ja tausta. Melko tuore hallintotieteen maisteri tuntee viestinnän, kunnallisen kentän ja markkinoinnin. Hän on perehtynyt asiakasnäkökulmaan ja tuotekehityspuoleen.
Ei sovi myöskään unohtaa miehen monipuolista urheilutaustaa: Parkkonen on pyörinyt niin suurissa kuin pienissäkin urheiluseuroissa ja opiskelijaliikunnassa.
Lajivalikoimaan mahtuu muun muassa amerikkalaista jalkapalloa, salibandya, kilpauintia ja mikroautoilua. Nykyään Parkkonen pyrkii harrastamaan mahdollisimman monipuolista kuntoliikuntaa kävelystä kuntosaliharjoitteluun.
Liikuntaharrastuksella on selvä yhteys kansanterveyteen ja samalla myös kansantalouteen: "Kun ihmiset harrastavat liikuntaa, heidän työkykynsä kasvaa ja terveys kohenee. Kunnallisessa palveluntuotannossa onnistumista ei tietenkään mitata rahassa", hän kiirehtii huomauttamaan.
Oululainen liikkuu ahkerasti
Parkkonen pitää Oulun liikuntamainetta mainiona: palvelut on järjestetty hyvin, ja ihmiset liikkuvat paljon. Yksi suurimmista haasteista lienee se, miten houkutella uimahalliin ne kuntalaiset, jotka eivät altaassa vielä viihdy. "Liikuntatoimen tärkeimmät asiakkaat ovat ne, jotka eivät vielä käytä palveluita", hän summaa.
Mitä liikuntajohtaja voi tehdä sohvaperunoiden aktivoimiseksi?
"Yksinään tekemällä ei saa mitään aikaan", Parkkonen väistää. "Haluan neuvotella toimenpiteistä rauhassa yhteistyökumppanien kanssa."
Pääkaupunkiseutu on tarjonnut Parkkoselle näköalapaikan kuntien liikuntatoimen kenttään, nykytilaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Vastedes on mietittävä entistä tarkemmin, miten esimerkiksi seniorien liikuntapalvelut järjestetään suurten ikäluokkien ikääntyessä.
Parkkonen ei ole koskaan asunut Oulussa, mutta hänen avovaimonsa on avojalkaisia. Pohjoiseen lähtö ei miestä harmita.
"Minulta on kysytty valintaprosessin aikana monta kertaa, miksi haluan Ouluun. Miksi en?"
Parkkosen elämässä taitaa olla se vaihe, kun pitäisi jo asettua aloilleen ja perustaa perhe. "Meille oli selvää, että se asettumispaikka ei ole Helsinki, ja tällainen haaste sitten tuli vastaan."