Oulu ProfessoriRaimo Salokankaan mukaan Suomessa alkoi viime vuosikymmenen alussa hahmottua uusi lehdistöjärjestelmä, jolle ei ole vielä edes nimeä. Joku puhuu pörssiytyvästä mediasta, toinen riskiytyvän median ajasta, sanoi Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Salokangas Lehdistön päivän tilaisuudessa.
Väitöskirjaa valmisteleva Keskisuomalaisen taloustoimituksen esimies Keijo Lehto on riskiytyvästä mediasta puhuessaan viitannut kahteen muutokseen, sanoi Salokangas. Eritoten pörssiin menneiden lehtiyhtiöiden osakkeista on tullut kauppatavaraa, jolle omistaja haluaa kunnon tuoton. Sanomalehti on muuttunut aatteesta tai palvelusta riskibisnekseksi.
"Toiseksi ei enää kannata puhua vain lehdistöstä, vaan mediasta kokonaisuutena, ja siitä, miten lehtibisnes kykenee kilpailemaan ostavan yleisön ajasta ja rahasta muun median ja kaikenlaisten muiden houkutusten kanssa", Salokangas sanoi.
"Oulussa ilmestyy edelleen neljä sanomalehteä, täällä aktiivisen ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan lehdistörakenne on poikkeuksellisen hyvin voimissaan", Salokangas sanoi.
Kaikkien neljän lehden eli Kalevan, Kansan Tahdon, Pohjolan Työn ja Suomenmaan on toimittava yhä enemmän kuluttajakansalaisten muodostamien markkinoiden ehdoilla. Siinä on Salokankaan mielestä haastetta kerrakseen.
Oulussa kolme yksityiskohtaa
1800- ja 1900-lukujen vaihde oli sanomalehdistön kannalta mielenkiintoinen Oulussa. Juho Raappana perusti Kalevan, ja oululainen ruotsinkielinen lehdistö kohtasi loppunsa.
Suurlakon jälkeen Oulussa perustettiin kahden suuren puolueen lehdet, Liitto eli nykyinen Suomenmaa ja Kansan Tahto. Elettiin poliittisen lehdistöjärjestelmän aikaa. Virallisesti tuon ajan sanotaan kestäneen 1920-luvun loppuun saakka, mutta poliittisen lehdistöjärjestelmän suhteellisen voimakkaitakin haikuja on ollut näkyvissä vielä 2000-luvullakin.
Mikä sitten oli tyypillistä poliittiselle lehdistöjärjestelmälle? Kaupungissa ilmestyi useita lehtiä, jotka erosivat toisistaan, eivät laadultaan, vaan poliittiselta puoluekannaltaan.
Salokangas erottaa Oulun lehdistöstä kolme yksityiskohtaa.
"Ensimmäinen on se, että lehtiyhtiöillä kaupankäynti ei ole vain nykyajan ilmiö. Toinen yksityiskohta on vasemmiston sisäinen kilpailu ja yhteistyö saman kirjapainon ympärillä", Salokangas kertoo.
Kolmas yksityiskohta on kysymys.
"Miksi Oulun alueen johtava lehti on ollut ja on Kaleva eikä Liitto, vaikka Pohjois-Pohjanmaasta tuli jo vuoden 1919 vaaleissa lähes umpimaalaisliittolainen?" Salokangas kysyy.
Vastaus ei ole yksinkertainen.
"Kaleva perustettiin Liittoa aikaisemmin. Ja Liitto julistettiin puolueaseeksi toisin kun Kaleva, joka oli liberaali porvarilehti, joten sitä saattoivat tilata myös toisin äänestävät. Menestys toi Kalevalle rahaa, joten silloin saattoi keskittyä enemmän sisältöön", Salokangas luettelee muutamia Kalevan menestyksen syitä.