Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto pelkää, että ensi vuonna voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki voi vähentää hissiremonttien tekoa. Uuden lain mukaan hissistä eniten hyötyvät maksavat myös eniten remonttikustannuksista.
Esimerkiksi nelikerroksisessa talossa ylimmän kerroksen osakkeenomistajat maksaisivat 40 prosenttia ja alimmassa kerroksessa vain 10 prosenttia kuluista.
"Ollaanko yläkerroksissa valmiita maksamaan niin paljon", Luoto pohtii. Tähän asti kustannukset on jaettu kaikkien osakkaiden kanssa yhtiövastikkeen perusteella.
Hissien rakentamiseen on väestön ikääntymisenkin takia kannustettu ja remontteihin on haettavissa tukia. Valtio maksaa puolet kustannuksista ja kunta yleensä 10 prosenttia.
Luoto arvelee, että vanhoissa taloissa muut remontit ajavat usein hissin rakentamisen edelle. "Hissi näkyy asuntojen hinnassa. Investoinnista saa yleensä rahat takaisin tai jopa enemmänkin", Luoto väittää.
Hissiremonttien kustannusten jakaminen on tähän asti herättänyt paljon keskustelua taloyhtiöiden kokouksissa, mutta itse hissimatka kuluu usein tuppisuuna. Toisin on ODL:n hississä.
"Menossa ylöspäin, ensimmäinen kerros, ovet avautuvat", naisääni selostaa ODL:n hissin matkan seikkaperäisesti. Kaiutin rikkoo jään. Toisia hissin jankutus ärsyttääkin. "Kyllähän tuosta jotain juttua aina syntyy", hissiä paljon käyttävä logistikko Joni Hannuksela tietää.
Onpa terveystalosta yhytetty pari pikkupoikaakin, jotka olivat tulleet vain ajelemaan puhuvalla hissillä.
ODL:ssä on ajateltu rakennusvaiheessa erityisesti esteettömyyttä. Suomessa hissin juttelu on vielä harvinaista, koska rakennusmääräykset eivät sitä edellytä, mutta maailmalla hissi puhuu useammin, Koneen aluejohtaja Mika Rauhala kertoo.
Tavaratalon hississä ei paljon rykäisyjä kummempaa ääntä kuulu.
"Voihan sitä jotain sanoa, mutta kuulumisten utelu hississä tuntuisi vähän oudolta. Minä en puhu ikinä mitään hississä", Hanna Haanpää tunnustaa. Haanpään mielestä toisenlaista kohteliaisuutta puuttuu. Sisääntulijat voisivat odottaa vähän kauempana, että muut pääsevät hissistä ulos.
Kaakkurissa 12-kerroksisessa, Oulun korkeimmassa talossa hissimatkalla ehtii sanoa muutakin kuin päivää, jos haluaa. "Ei täällä enää niin paljon jutella, kun talon juorutäti muutti pois. Hän roikkui aina hissin ovella ja piteli sitä auki, että sai kertoa kaikkien asiat", Tuija Alalauri kertoo.
Alalauri kehuu tornitalon hissiä nopeaksi. Tavallinen suomalaisen asuinkerrostalon hissi etenee noin 0,7 metriä sekunnissa. Toimistoissa hissit kiitävät yleensä metrin sekunnissa ja korkeimmissa rakennuksissa 1,6 metriä sekunnissa. Vauhti maksaa, sillä nopeampiin hisseihin tarvitaan isommat turvalaitteet ja suojat.