Oulu Tekeillä olevat lakiuudistukset ovat laittamassa hevosharrastajia ahtaalle. Esimerkiksi kaupunkien järjestyssäännöt korvaava järjestyslaki on kieltämässä ratsastuksen automaattisesti monilla ratsastukseen soveltuvilla reiteillä. Teille olisi asiaa vain, jos siihen annettaisiin liikennemerkillä lupa.
Muutokset yksityistielaissa puolestaan antaisivat tiekunnille mahdollisuuden kieltää tai rajoittaa tienkäyttöä yksityisteillä, jos siitä aiheutuu haittaa.
Lakimuutoksen saatteessa todetaan, että kielto voisi koskea juuri lähinnä ratsastusta. Kyseiseen kieltoon tarvittaisiin kuitenkin kunnan suostumus, eikä se koskisi ajanjaksoa, jolloin tie saa valtion tai kunnan avustusta.
Yksityistielain muutoksen kaavaillaan tulevan voimaan vuoden vaihteessa ja eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee sitä kuluvan kuun 24. päivä. Valiokunta saa silloin myös käsiinsä kansalaisadressin, johon on kerätty nimiä Suomen Ratsastajainliiton välityksellä alan yrittäjiltä ja seuroilta.
Pohjois-Suomen Ratsastusjaoston puheenjohtaja Olli Niskasaari sanoo, että toteutuessaan laki loukkaa jokamiehenoikeuksia. Onko tämä askel siihen suuntaan, että seuraavaksi se siirtyy koskemaan esimerkiksi marjastusta, kysyy Niskasaari.
"Tuntuisi hurjalta, jos kunnat lähtisivät tähän mukaan. Tänä päivänä puhutaan, että maaseutu autioituu. Hevostalous on yksi, joka yrittää tätä paikata. Ala pitää aika monta maataloa leivissä ja niin ravi- kuin ratsastusurheilussa harrastajien määrä on lisääntynyt", sanoo Niskasaari ja jatkaa, että hevonen kuuluu luontoon, joten sen liikkumisvapautta ei saisi rajoittaa.
Olli Niskasaaren mieleen ei tule äkkiseltään yhtään kuntaa, jossa suhtauduttaisiin hevosharrastukseen nihkeästi. Myös hänen omassa kotikunnassaan Haukiputaalla asiat ovat kunnossa.
"Tottakai on alueita, missä ei voi ratsastaa, se on selvä. Esimerkiksi Virpiniemessä hiihtoladut ovat sellaisia."
Kunnissa harrastusta halutaan tukea
Maanrakennusmestari Tapio Lehto Kiimingin kunnasta toteaa, ettei heillä ole otettu asiassa tiukkaa linjaa, sillä "kaikkien pitää saada elää".
"Tässä on kyse myös asukkaiden viihtyvyydestä", sanoo Lehto ja uskoo, ettei heidän kuntansa ole ensimmäisten joukossa antamassa tiekunnille lupaa rajoittaa liikkumista.
Jos ratsastusta rajoitettaisiin, joutuisi harrastus eriarvoiseen asemaan muihin harrastelajeihin verrattuna. Tapio Lehto myöntää, ettei heillä ainakaan ole osoittaa hevosharrastukselle erikseen mitään paikkaa.
Myös Lumijoella ratsastusharrastusta halutaan enemmin tukea kuin rajoittaa. Rakennusmestari Eino Jakkula muistelee, että joskus skismaa on aiheuttanut se, että ravihevosilla on ajettu yksityisteillä.
"Ymmärrämme, että vapaa-ajan harrastuksia pitää olla ja hevosharrastus on yksi muiden joukossa."
Lumijoella yksityisteiden hoidosta vastaa pääosin kunta.
Tällä hetkellä Suomessa on yli 100 000 ratsastuksen harrastajaa ja luonnossa liikkuminen hevosen selässä on nopeimmin kasvava ratsastuksen laji.
Metsäteitä voi käyttää monella tavalla
Saaran Tallia Oulussa Kuivasjärvellä pitävä Saara Moilanen toteaa, että ainakin tähän asti he ovat pystyneet liikkumaan alueen metsäteillä, joiden pääomistajina on kaupunki. Mukaan mahtuu myös yksityisten maita.
Saaran Tallilta metsään mennään hyvillä keleillä muutaman kerran viikossa.
"Se riippuu niin hirveän paljon siitä, miten teitä käytetään. Esimerkiksi ratsastuskouluilla asiaa pystytään valvomaan, koska retket ovat opettajan tai ohjaajan vetämiä. Mutta kun lapset ja nuoriso menevät päineen, he eivät ehkä osaa ajatella", sanoo Moilanen ja harmittelee sitä, että monesti juuri ratsastuskoulut ja -tallit leimataan huolettomina harrastajina.