Oulu
Vuodenvaihteessa voimaan tuleva uusi työturvallisuuslaki sisältää ensi kertaa selkeät ohjeet työpaikkakiusaamisen varalta. Työntekijän "häirintä" ja "epäasiallinen kohtelu" on estettävä.
Laki määrittelee myös entistä selvemmin esimiehen velvollisuuden puuttua kiusaamiseen.
Työpaikoilla valmistaudutaan uutta lakia varten koulutuksen ja ohjeistusten avulla. Oulun yliopisto on ensimmäisten joukossa valmistellut tänä syksynä uudet toimintaohjeet työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi.
Esitteessä määritellään kiusaamisen ja jokapäiväisten ristiriitojen välinen raja. Kiusaaminen on huonoa kohtelua, jossa henkilö pyritään alistamaan pitkähkön ajan kuluessa. Kiusaamista eivät ole ohjeiden mukaan esimerkiksi tilanteet, joissa työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tuntevat siitä epävarmuutta ja ahdistusta. Myöskään se, että työntekijä saa perustellun kurinpidollisen rangaistuksen tai huomautuksen, ei ole kiusaamista, yliopiston ohjeissa korostetaan.
Oulun yliopisto myös kehottaa kiusaamisen kohteeksi joutunutta puhumaan kokemuksestaan - kiusaajalle, esimiehelle ja tarvittaessa myös työyksikön ulkopuolella työskenteleville työsuojeluvaltuutetuille tai työterveyshenkilöstölle.
"Hyvä käytös on unohtunut"
Ohjeita alettiin laatia tasa-arvo- ja työsuojelutoimikunnan aloitteesta vajaa vuosi sitten. Yliopistolla tulee työsuojeluvaltuutettujen tietoon muutama kiusaamistapaus vuosittain.
"Tapaukset ovat olleet pieniä ja osa on johtunut väärinkäsityksistä. Raskauttavia juttuja ei ole tullut tietoon", työsuojeluvaltuutettu Pirkko Peronius sanoo. Kiusaaminen ei kuitenkaan kuulu hyvään työilmapiiriin, hän korostaa.
Työpaikkakiusaamisen uhri on asiantuntijoiden mukaan usein oma-aloitteinen ja innostunut työntekijä, joka koetaan uhaksi ympäristölleen. Yliopiston työsuojelupäällikkö Liisa Rossi ei kuitenkaan näe Oulun yliopiston kiusaamistapauksissa mitään kaavaa.
"Tapaukset ovat aina erilaisia. Yleistäen voisi sanoa, että ongelmat johtuvat yleensä ihmisten erilaisuudesta ja siitä, että sitä on vaikeaa sietää."
Peronius näkee tapausten taustalla myös tapakulttuurin muutoksen. "Tänä päivänä hyvä käytös ei ole itsestään selvää."
Esimies usein mukana kiusaamisessa
Työpaikkakiusattu on usein aktiivinen ihminen, joka koetaan uhaksi muulle laumalle, työyhteisökouluttaja ja päihdeterapeutti Sirkka-Liisa Lamminkoski sanoo. Lamminkoski on itse työpaikkakiusaamisen uhri. Viime aikoina hän on ollut itse tukena monelle kiusatulle.
"Esimies on usein mukana kiusaamisessa", Lamminkoski näkee. "Alaisista kukaan ei nouse tavallisesti kiusatun rinnalle."
Uusi työturvallisuuslaki on Lamminkosken toiveissa avain kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn. "Uskon että erityisesti julkisella sektorilla vallitsee valtava tiedonpuute."
Lamminkoski korostaa hyvien esimiestaitojen merkitystä työyhteisössä. "Johtamistaidoin voidaan viheltää peli poikki."
Työturvallisuuskeskuksen mukaan kiusaaminen ilmenee monilla tavoilla. Henkilöä saatetaan esimerkiksi estää tekemästä työtään niin, että hänelle annetaan liikaa tai liian vähän työtehtäviä tai että ne ovat epämielekkäitä. Pätevyyttä ja sopivuutta voidaan jatkuvasti kyseenalaistaa. Joskus kiusattua kohdellaan kuin ilmaa. Maineen loukkaaminen on yksi kiusaamisen tapa: työntekijästä puhutaan pahaa selän takana ja levitetään juoruja.
Oulu uudistanee ohjeitaan
Oulun kaupungilla on tällä hetkellä käytössään vuonna 1997 laaditut menettelytapaohjeet kiusaamistapausten varalta. Parhaillaan käydään keskustelua siitä, onko kiusaamista koskevia ohjeita uusittava, työyhteisön kehittämispäällikkö Kirsti Ylitalo kertoo.
Työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja koulutetaan parhaillaan uuden työturvallisuuslain vuoksi. Ylitalo toivoo, että lakiin perehtyminen auttaa ehkäisemään kiusaamista.
Kaupungilla on 8 800 työntekijää. Kiusaamistapauksia on tullut Ylitalon tietoon muutama vuosittain.