Saamelaisten maa- ja vesioikeudet aiotaan saattaa lain tasolle myös Norjassa, jonka oikeusministeriö jättää esityksensä uudeksi Finmarkun laiksi (Finnmarksloven) ensi perjantaina. Esityksen pääpiirteet vuotivat kuitenkin Norjan mediaan jo alkuviikosta: lain sisältöä esiteltiin yleisradioyhtiö NRK:n nettisivuilla jo maanantaina.
Alustavien tietojen mukaan uusi Finmarkun laki ei toisi suuria muutoksia Pohjois-Norjan erämaiden ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Lain tavoite on maiden ja luonnonvarojen hallinta tasapainoisella ja ekologisesti kestävällä tavalla, saamelaiskulttuurin, poronhoidon, elinkeinojen ja maakunnan asukkaiden hyväksi.
Finmarkun maakunnan nykyisiä valtion maita ja niiden luonnonvaroja hallinnoimaan perustettaisiin uusi elin, Finnmarkseiendommen (Finmarkun yhteismaa).
Sen hallintaan siirtyisivät kaikki ne alueet, joita Statskog eli Valtion metsät nyt hallinnoi. Saamelaiskäräjät ja Finmarkun maakuntakäräjät vastaisivat yhdessä uuden elimen johtamisesta.
Finnmarkseiendommen -elimen johdossa istuisi seitsemän Finmarkun maakunnassa asuvaa henkilöä. Saamelaiskäräjät ja Finmarkun maakuntakäräjät nimeäisivät kumpikin kolme jäsentä varajäsenineen.
Yhden saamelaiskäräjien nimeämistä jäsenistä tulisi edustaa porotaloutta. Lisäksi kuningas nimeäisi yhden valtion edustajan, jolla ei kuitenkaan olisi äänioikeutta. Hänellä olisi kuitenkin joissakin tapauksissa oikeus viedä elimen päätös ministeriön ratkaistavaksi.
Hallinto saisi itse valita puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.
Saamelaiskäräjät päättäisi niistä suuntaviivoista, joiden mukaan erämaiden käytön vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, poronhoitoon, muuhun elinkeinotoimintaan ja yhteiskunnalliseen elämään arvioitaisiin. Ne tulisi kuitenkin hyväksyä ministeriössä.
Laki ei koskisi Teno- ja Näätämöjokia
Uusi hallinto ei toisi suuria muutoksia Finmarkun erämaiden ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.
Kaikilla Norjan kansalaisilla ja vakituisilla asukkailla olisi oikeus pienriistan metsästykseen ja onkimiseen valtion maa- ja vesialueilla.
Finnmarkseiendommen voisi kuitenkin antaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä koskevia uusia säännöksiä. Se voisi myös myydä niiden käyttölupia sekä maakunnan asukkaille että norjalaisille yleensä.
Finmarkun maakunnan asukkailla olisi oikeus metsästää, poimia hilloja, kerätä kotitarvepuuta ja laiduntaa karjaa valtion mailla.
Kunkin kunnan asukkailla olisi oikeus verkkokalastukseen, linnunmunien ja höyhenten keruuseen, lehtipuiden ja turpeen käyttöön polttoaineena ja tolppapuiden ottoon poronhoidon ja maanviljelyn tarpeisiin oman kuntansa valtionmailla.
Luontaiselinkeinojen harjoittajat voisivat saada kotikunnaltaan oikeuden uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.
Uusi laki ei tulisi koskemaan Finmarkun maakunnan suuria lohijokia Tenoa, Näätämöjokea ja Alattionjokea.
Kiitosta ei
ole herunut
Ensimmäisissä julkisuuteen tulleissa reaktioissa lakiesitystä ei ole kiitelty. Saamelaiskäräjien presidentti Sven-Roald Nystøn mukaan lakiesitys ei täytä alkuperäiskansoja koskeville laille asetettuja kansainvälisiä vaatimuksia.
Maakuntajohtaja Evy-Ann Midttun puolestaan on pettynyt siihen, ettei maakunnan asukkaille vieläkään anneta riittävästi päätösvaltaa. Länsi-Finmarkun kuntien johto taas haluaa rajoittaa saamelaiskäräjille luvattua vaikutusvaltaa.
Mietintö saamelaisten maaoikeuksista valmistui kuusi vuotta sitten. Sen tarkoituksena on saattaa saamelaisoikeudet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen edellyttämälle tasolle. Norja on jo ratifioinut sopimuksen.
Uuden lain kaavaillaan astuvan voimaan vuoden 2005 alussa mutta väliaikaisena uusi hallinto voitaisiin tiettävästi perustaa jo tänä vuonna.