Saamelaismuseo Siidasta on viidessä vuodessa tullut Pohjois-Lapin merkittävin käyntikohde, Inarin tapahtumien keskus ja saamelaiskulttuurin tärkeä symboli. Siidassa on myös Metsähallituksen suurin ja kansainvälisin luontokeskus, joka välittää sekä tietoa että erilaisia lupia Ylä-Lapin valtionmailla liikkuville asiakkaille.
Inariin suunnitteilla oleva uusi saamelaiskulttuurikeskus vahvistaisi Siidan asemaa entisestään. "Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, on kyseessä todella merkittävä askel", arvioi museonjohtaja Tarmo Jomppanen.
Kulttuurikeskus vahvistaisi Inarin asemaa saamelaisuuden keskuksena Suomessa. Se toisi Inariin korkeakoulututkintoon asti johtavaa saamelaismusiikin opetusta, auttaisi eri yhdistysten toimintoja keskittymään ja toimisi kumppanina tapahtumien järjestämisessä.
"Kulttuurikeskukseen tulisi uusia tiloja ja näyttelytarjontaa voitaisiin lisätä. Nythän Siida ei pysty ottamaan vastaan läheskään kaikkia sille tarjottuja näyttelyitä", Jomppanen kertoo.
Alkuperäiskansojen elokuvajuhla Skábmagovat on Siidan merkittävin yksittäinen tapahtuma. Se hyötyisi erityisesti kulttuurikeskukseen perustettavasta alkuperäiskansojen elokuvakeskuksesta.
"Hanke ratkaisisi nykyisen tilapulan todella hyvin", Jomppanen ennakoi. Elokuvakeskus keräisi materiaalia, muun muassa vanhoja dokumentteja, ja kokoaisi virtuaalista tietokantaa siitä, mitä kaikkea alkuperäiskansojen elokuvamaailmassa on tarjolla.
Esineistö kuvina nettiin
Siidassa kuvataan parhaillaan museon varastoissa olevaa esineistöä. Se luetteloidaan digitaaliseen tietokantaan ja julkaistaan museon omilla nettisivuilla. "Hakupalvelun avulla tavallinenkin ihminen voi etsiä sivustolta tietoa", Jomppanen esittelee.
Työ etenee kuitenkin hitaasti vähäisten resurssien vuoksi. Tulevaisuudessa Siidan nettisivuilta löytyvät myös linkit muiden saamelaismuseoiden kokoelmiin.
Muiden museoiden kokoelmiin sisältyvät, alkuperältään saamelaiset esineet ovat edelleen vaikea asia, Jomppanen kertoo. Hänen mukaansa myös Suomessa on jopa pieniä museoita, joilla on saamelaisia esineitä. "Mutta kunkin museon on määriteltävä itse omat tavoitteensa", hän muistuttaa.
Siidan merkittävin lainaesine on noitarumpu, jonka Tukholman Nordiska Museet sijoitti väliaikaisesti Inariin vuonna 2001. Nyt rummulle on saatu jatkoaikaa vuoden 2005 alkuun. "Tavoite on tietysti saada rummun sijoituspaikka pysyväksi", Jomppanen kertoo.
Siidassa on nyt 2 886 esinettä ja sen kuvakokoelmassa noin 5 000 valokuvaa. Siidan käsikirjastoon on saatu kaksi merkittävää lahjoitusta: Terho Itkosen ja Karl Nickulin kirjakokoelmat, yhteensä noin 1 100 nidettä.
Toimelias museo
Siida on useita kansainvälisiä palkintoja ja kunniamainintoja saanut valtakunnallinen erikoismuseo. Viiden vuoden aikana se on esitellyt perusnäyttelyiden lisäksi 43 vaihtuvaa näyttelyä. Lisäksi sen tuottamia näyttelyitä on vieraillut muualla. Lapsille on tuotettu näyttelyt museossa ja luontokeskuksessa sekä oma leirikouluohjelmisto.
Siidassa on vieraillut noin 400 000 kävijää, joista näyttelyvieraita on ollut noin 250 000. Seminaareja, kokouksia ja erilaisia tapahtumia on järjestetty noin 850. Siida on ollut myös aktiivinen projektien vetäjä. Kaksivuotinen Inarin talvimatkailun kehittämishanke on tuottanut Skábmagovat-festivaalien ympärille rakennetun kaamosajan tapahtumasarjan, av-esityksiä, lumirakentamista ja Inarin viikko-ohjelman.
Museo inventoi vuonna 2000 inarinsaamelaista perinnealuetta ja kunnosti ulkomuseonsa. Luontokeskus on rakentanut kammin ohjelmapalvelujen keskukseksi. Oi Juutua on 12 kilometriä pitkä luontopolku omine tarinoineen ja palvelurakenteineen. Siidalla on myös oma lumikenkäpolku sekä Lapin luonnonherkkuihin erikoistunut ravintola Lapin Taika.
Siidassa on viisivuotisjuhlien kunniaksi avointen ovien päivä ja kahvitarjoilu tiistaina 1. huhtikuuta.