TimoAro-Heinilä on piirrellyt jo luonnoksia perheensä uudesta kodista, joka nousee Livonsaaren yhteisökylään Turun saaristoon. Talon rakennuspuut hän on juuri käynyt merkitsemässä appensa kanssa metsässä Oulaisten Piipsjärvellä.
Talon kehikko rakennetaan ensi talvena Hanna-vaimon kotikylässä, puretaan sitten ja siirretään Askaisten Livonsaareen ehkä jo ensi syksynä. Silloin perhe on kolmihenkinen.
Livonsaareen on perusteilla uudenlainen tuottaja- ja asuinyhteisö. Yhteisomisteiselle maatilalle on tarkoitus rakentaa yhteisöllisempi ja luontoa paremmin kohteleva kylä.
Yhteisökylän rakentamiseksi on perustettu osakeyhtiö, joka on ostanut Livonsaaresta 60 hehtaarin maatilan. Kylään on tekeillä asemakaava. Alueelle on suunniteltu 24 tonttia.
Tulevan yhteisön keskeisiä henkilöitä Aro-Heinilät ja Timo Aro-Heinilän veli perheineen. Koossa on nyt tusinan verran ihmisiä, ja kylässä asuu jo yksi perhe.
Osakeyhtiön takaa löytyy monenlaisia kasvoja papista ja kupparista aina vihannesviljelijään ja eri alojen tutkijoihin saakka. Timo Aro-Heinilä, 27, on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja Hanna, 26, on kuppari-hieroja. Molemmat ovat luomuviljelijöitä ja viljelevät Timo Aro-Heinilän kotitilaa Eurajoella.
Yhteisökyläajatus on kypsynyt pikku hiljaa, 3-4 vuotta. Tuona aikana he ovat tutustuneet vastaaviin asumisen ja elämisen muotoihin. "Pari vuotta sitten syntyi ajatus osakeyhtiöstä ja ruvettiin katselemaan paikkoja."
Tiiviimpään turvaverkkoon
Yhteisökylä heitä vetää, koska he haluaisivat tiiviimpää turvaverkkoa ja sukupolvien välistä yhteiselämää kuin mitä nyky-yhteiskunta tarjoaa.
"Mukana on nyt mummoa ja pappaa, kaksi raskaana olevaa naista ja noin kaksivuotias lapsi", kertoo Hanna Aro-Heinilä.
Timo Aro-Heinilä halusi ekoyhteisöön sen mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavan elämäntavan vuoksi. Hän on pystynyt elämään arvojensa mukaan Helsingissä liikkumalla julkisilla kulkuneuvoilla, polkupyörällä tai liftailemalla. Ruuassa voi suosia pakkaamatonta lähiruokaa ja luomutuotteita.
"Asumista on vaikeampi muuttaa käden käänteessä. Yksin siihen pystyisin, mutta haluan sosiaalista elämää ympärilleni. Kun on naapurien tuki sille, mitä tekee, työkin sujuu paremmin."
Hanna Aro-Heinilä kuvaa elämäntapaa vaivalloiseksi. Ei ole vesivessaa eikä sähköverkkoa. "Olemme menossa kurssille, jossa opetetaan tuulivoimaloiden rakentamista."
Joukko tiedostaa, että keskinäisiä ongelmia voi ilmetä. Niiden ehkäisemiseksi on luotu eettisiä periaatteita sisältävä perustuslaki. Osakeyhtiölaki säätelee raha-asioiden hoitoa.
Pienellä rahalla viljelijäksi
Yhteisökyläosakeyhtiö on Aro-Heinilöiden mielestä mainio keino päästä pienellä pääomalla asukaan maalle ja viljelemään maata. 10 000 euron sijoituksella saa oikeuden rakentaa tilalle talon ja saa äänivallan yhtiössä. Sen lisäksi kustannuksia tulee talon rakentamisesta ja tontin vuokrasta.
Pioneerijoukko viljelee Alitalon tilalla luomutuotteita, kuten vihanneksia ja juureksia, marjoja ja hedelmiä, viljoja sekä öljy- ja proteiinikasveja.
Tavoitteena on pitkälle viety ruuan omavaraisuus. Uusien asukkaiden myötä kylästä voi löytää tulevaisuudessa monen alan taitajia.
Osakeyhtiöllä on meneillään parhaillaan osakeanti, jossa se tarjoaa ostettavaksi osakkeita uusille tulokkaille ja tukijoille. Yhteisökylän ylijäämä jaetaan yhteisökylän tuotteina osingoiksi osakkaille, jotka voivat olla vaikka ruokapiirejä.