Oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus uudeksi konkurssilaiksi, jolla korvattaisiin nykyinen vuodelta 1868 periytyvä, joskin monia muutoksia kokenut laki.
Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys pyritään saamaan vielä tämän kevään aikana, ja tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2003 aikana.
Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mukaan ehdotus lisäisi lainsäädännön selkeyttä ja ennakoitavuutta. Lisäksi uuden julkisselvityksen avulla konkurssiin liittyviä väärinkäytöksiä voitaisiin tutkia nykyistä laajemmin.
Pääpiirteissään konkurssimenettelyn vaiheet säilyisivät samoina kuin ne ovat tällä hetkellä. Konkurssin aloittamisesta päättäisi käräjäoikeus. Velkojien kuulustelua ei kuitenkaan järjestettäisi enää tuomioistuimessa.
Myöskään pesäluetteloa ei välttämättä vahvistettaisi käräjäoikeudessa. Velkojainkokous säilyisi keskeisenä päätöksentekoelimenä.
Vaihtoehdoksi konkurssin raukeamiselle uusi laki tuo uudenlaisen menettelyn: julkisselvityksen. Varojen puuttuessa konkurssia voitaisiin jatkaa, jos siihen havaitaan olevan syytä erityisesti velalliseen tai velallisen toimintaan kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi.
Julkisselvityksessä konkurssihallinto lakkaisi ja konkurssimenettely jatkuisi välittömästi konkurssiasiamiehen määräysvallassa. Pesän hallintoa hoitaisi tämän määräämä julkisselvittäjä.
Julkisselvitystä voitaisiin käyttää myös silloin, kun konkurssihallinto on osoittautunut toimintakyvyttömäksi esimerkiksi keskinäisten erimielisyyksien tai havaittujen väärinkäytösepäilyjen vuoksi.
Viime vuosina konkurssihakemuksia on tehty vuosittain hieman yli kolme tuhatta. Suurin osa niistä peruutetaan ja aloitetuistakin konkursseista yleensä noin puolet raukeaa varojen puutteeseen.