Uuden konkurssilain tullessa voimaan syyskuun alussa raukeavien konkurssien vaihtoehdoksi tulee niin kutsuttu julkisselvitys. Konkurssin hoitovastuu siirtyy tällöin velkojilta konkurssiasiamiehen määräämälle erityiselle julkisselvittäjälle. Menettelyn käyttöönotolla yritetään estää harmaata taloutta ja talousrikoksia.
Konkurssilaki korvaa vuodelta 1868 periytyvän Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n valta-aikana laaditun konkurssisäännön. Varsinaiseen konkurssimenettelyyn tai velkojien ja velallisen asemaan laista ei koidu merkittävää muutosta.
Julkisselvitystä voidaan käyttää, kun konkurssi on raukeamassa mutta velallisen toimia halutaan tutkia tai konkurssipesään kohdistuu muita selvitystarpeita, kertoo oikeusministeriön lainvalmisteluosaston erityisasiantuntija Riitta Hämäläinen.
- Silloin konkurssiasiamies pystyy tekemään esityksen tuomioistuimelle, ja tuomioistuin ratkaisee, siirretäänkö käsittely julkisselvitykseen, Hämäläinen selvittää.