Pääministeri Paavo Lipposen mukaan alueiden keskittymiskehitys on tullut nyt jonkinlaiseen taitekohtaan.
Muuttoliike maaseudulta ja pieniltä paikkakunnilta suuriin kasvukeskuksiin on tasaantunut tai jopa pysähtynyt, koska maan talouskasvu on parina viime vuonna voimakkaasti hidastunut.
Lipposen mukaan Suomella on Euroopassa ehkä parhaat edellytykset toipua ja saada taloutensa uuteen vauhtiin, kun maailmantalouden epävarmuustekijät hellittävät.
"Silloin meillä on edessämme seuraava keskittymisaalto. Siihen pitää varautua jo nyt nostamalla työllisyyttä maan kaikissa osissa, jotta keskittymispaineeseen voidaan vastata", arvioi Lipponen valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamista pohtineessa seminaarissa Helsingin Säätytalolla.
Suomessa on Lipposen mukaan koettu raju alueellinen muutos lamasta toipumisen jälkeen. Suomessa alkoi voimakas keskittymiskehitys, jota vauhdittivat vientivetoinen kasvu ja ihmisten muutto suuriin keskuksiin.
"Syitä muuttoliikkeeseen löytyy sekä kotimaasta että maailmalta. Suomessa tuotanto keskittyi osaamisen ympärille ja muutamalle paikkakunnalle. Alueet ja kasvukeskukset kilpailivat yrityksistä ja osaajista. Toisilla alueilla oli sellaista, mikä veti osaajia puoleensa ja toisilla ei. Kaiken taustalla oli ja on globalisaatio."
Hajasijoitusta
karkuun ei pääse
Lipponen muistutti, että työttömyys on Pohjois- ja Itä-Suomessa laskenut siitä huolimatta, että kansantalouden vauhti on hiipunut. Hän kertoi käyneensä äskettäin Kuusamossa ja saaneensa kaupungista hyvän vaikutelman. "Siellä innostus on valtavan suurta ja paljon on saatu aikaan."
Lipposen mukaan valtionhallinnossa puhaltavat nyt uudet tuulet hajasijoittamisessa. Ennen vanhaan valtio sijoitteli eri puolille Suomea korkeakouluja ja teollisuusyrityksiä. Nyt valtionhallinnossa on otettu käyttöön järjestelmällinen tapa sijoittaa toimintoja uudelleen.
"Hajasijoitusta harjoitetaan: se on keskushallinnon toimintaperiaate ja käytäntö, jota karkuun ei pääse yksikään ministeriö."
Valtiolla on hajasijoittamisessa kaksi päälinjaa. Ensinnäkin Helsinkiin pakkaantunutta keskushallintoa kevennetään ja viedään päätösvaltaa alueille. Lipposen mukaan esimerkiksi TE-keskukset vahvistuvat.
Toiseksi toimintoja, joita pystytään hoitamaan muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, voidaan ja siirretään jatkossa muualle Suomeen.
"Suuriakin yksiköitä voidaan siirtää Helsingin ulkopuolelle. Toiminnan on oltava riittävän pitkäjänteistä ja poukkoilematonta ja myös henkilöstön mielipiteet pitää ottaa siirroissa huomioon.
Lipponen muistutti, että valtion virkamiesten eläköityminen helpottaa siirtopäätöksiä, sillä vuoteen 2015 mennessä yli 40 000 henkeä poistuu valtion palveluksesta.
Rahaa jaettu jo
2,5 miljardia euroa
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen mukaan hallituspolitiikan peruslähtökohta on ollut löytää uusia toimintamalleja ja -ratkaisuja aluekehitykseen.
"Hankkeemme tähtäävät koko maan tasapainoisen kehityksen turvaamiseen. Uuden aluepolitiikan tarkoituksena on ollut strategian uudistaminen, jossa keskeisintä on alueiden omien vahvuuksien hyväksikäyttö."
Korhonen muistutti, että aluekehittämisen rahoitukseen käytetään tänä vuonna miltei 2,5 miljardia euroa, josta kansallisen rahoituksen osuus on noin 1,9 miljardia euroa.
"Keskushallinnon yksikköjen alueellistaminen on ottanut ensiaskeleitaan Lipposen pääministerikaudella. Se tie on nyt auki ja sitä pitkin pitää kulkea. Hankkeita on vietävä eteenpäin hyvällä tahdolla ja hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa."
Koillis-Suomen aluekeskuksen ohjelmajohtaja Pekka Kantola kertoi, että Sonera ja Telia työllistävät kumpikin jo 70 ihmistä Kuusamon palvelukeskuksissaan. Kaiken kaikkiaan Koillismaan tietoteollisuus työllistää jo 300 henkilöä.
"Tavoitteemme on saada lähivuosina 500 uutta työpaikkaa alueemme tietoteollisuuteen. Koillis-Suomesta löytyy pysyvää, osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Sitä yritykset arvostavat", painotti Kantola.