Ikääntyessä tasapainokaan ei ole enää itsestäänselvyys. Ikä ja heikko näkö voivat aiheuttaa vanhuksille kaatumisia, jotka pahimmillaan koituvat kohtalokkaiksi.
Tamperelainen laboratorio on kehittänyt tasapainolevyn, joka mittaa ikäihmisten tasapainoa ja lihasten voimaa. Testin jälkeen ihmisille pystytään suunnittelemaan harjoitusohjelma, jotta tarvittavat alaraajalihakset vahvistuvat ja tasapaino paranee.
HUR Labs Oy:n tasapainolevyä on jo kokeiltu hyvinkääläisessä palvelutalossa yli 75-vuotiailla vanhuksilla. Testin jälkeen henkilökunta suunnitteli jokaiselle kymmenviikkoisen harjoitusohjelman, joiden tarkoitus oli lisätä heikoksi käyneiden lihasten voimaa ja parantaa koordinaatiota. Vanhusten mukaan ohjelma tehosi.
Tulosten mukaan vanhusten parantuneen tasapainon ansiosta he selviävät arkielämässään paremmin omillaan. Tasapainolevyä ei käytetä pelkästään testaukseen, vaan sitä voi käyttää myös itse harjoitteluun.
Ikääntyneet näkövammaiset voivat vaikuttaa elämänlaatuunsa monenlaisilla harjoituksilla. Näkökyvyllä on suuri merkitys tasapainoaistiin ja kaatumisriskiin, joten lihaskuntoa ja tasapainoa harjoittamalla ikääntyneet pystyvät vähentämän kaatumisia ja lisäämään omatoimisuutta.
Oulun kaupungin liikuntaviraston erityisliikunnanohjaajan Virpi Rajalan mukaan esimerkiksi alaraajojen lihaskuntoon paneutumalla ikääntynyt pärjää pidempään omillaan, kun kävely ja tuolilta nousu ei heikenny niin nopeasti.
"Luonto on paras tasapainorata erilaisine pinnanmuotoineen. Talvella on hyvä liikkua lumessa ja kesällä hiekkarannalla tai pururadalla", Näkövammaisten keskusliiton senioripalveluiden Oulun seudun toiminnanohjaaja Heidi Siira opastaa.
"Tasapainoa voi harjoittaa vaikka vuoteella. Ikääntyneen kannattaa esimerkiksi kurottaa eteen, alas ja sivulle ja kokeilla istuallaan keinumista", hän jatkaa.
Ikääntymisen ja näön heikentymisen vaikutuksista tasapainoon ja lihasvoiman ylläpitämisen merkityksestä keskusteltiin lomakoti Pihlajarannassa Jäälissä. Kolmisenkymmentä Oulun seudun ikääntyvää näkövammaista osallistui Näkövammaisten keskusliiton senioripalveluiden, Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry:n, Oulun kaupungin erityisliikunnan ja Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan näkövammaistyön järjestämään tilaisuuteen.
Yksi osallistujista oli oululainen 85-vuotias Aino Kytömäki. Hän pähkäili muutama vuosi sitten lomamatkalla Kreetalla sitä, miksi sähköpylväät näyttävät mutkikkailta. Vastaus kysymykseen tuli vuonna 2003. Hänellä todettiin pitkälle edennyt silmänpohjan ikärappeuma.
"Sähköpylväiden vääristyminen oli ensimmäinen enne. Siitä olisi pitänyt tajuta, että kaikki ei ole kohdallaan. En kuitenkaan ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa", Kytömäki mietiskelee.
Nyt Aino Kytömäen näkökyvystä on jäljellä enää 30 prosenttia. Hän asuu yksin, muttei pysty lukemaan saati nauttimaan mielipuuhastaan käsitöiden tekemisestä. Silmälasitkin lepäävät nenällä vain "näön vuoksi".
"Eivät ne auta enää mitään. Jos ne eivät kuitenkaan ole päässä, on kuin jokin vaatekappale puuttuisi".
Aino Kytömäki ei ole sairautensa kanssa yksin. Näkövammaisten keskusliiton mukaan Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista, joista liki 70 000 on ikääntyneitä. Väestön vanhetessa heidän osuutensa kasvaa entisestään.
Heidi Siira huomauttaa, että näkövammaisuus on syytä erottaa ikääntymiseen normaalisti liittyvästä näkökyvyn huononemisesta. Esimerkiksi näön tarkkuus, kontrastien ja värien erotuskyky, hämäränäkö sekä silmien yhteisnäkö voivat heikentyä kenellä tahansa iän myötä.
"Ihminen sopeutuu näihin muutoksiin hyvin. Ainoa muutos jonka saattaa havaita, voi olla lukulasien tarve", hän selittää.
Siiran mukaan silmäsairaus vaikuttaa esimerkiksi niin, että lukeminen vaikeutuu tai postin selvittämisessä on hankaluuksia. Myös vastaantulijoiden tunnistaminen voi käydä mutkikkaaksi. Silmiin voi tulla myös äkillisiä muutoksia: näkö voi sumentua tai näkökentässä voi havaita täpliä tahi vääristymiä. Tällöin on syytä hakeutua silmälääkärin puheille.
"Ikääntyneen kannattaa tutkituttaa myös oireettomat silmät säännöllisesti", Siira sanoo.