Päivittäis- ja erikoistavarakaupan liikeneliöt yli kaksinkertaistuvat Oulun seudulla nykyiseen verrattuna, jos kaupan, kuntien ja poliitikkojen haaveet toteutuvat.
Seuraavan 17 vuoden aikana seudulle pitäisi rakentaa kolme Linnanmaan hypermarket-keskuksen kokoista ostosrysää vuodessa, siis yli 50 Linnanmaan keskuksen kokoista kauppapaikkaa vuoteen 2025 mennessä!
Unelmien rakentaminen maksaisi miljardi euroa, jos varovaisena neliöhintana pidetään 1 500 euroa. Valtateiden jokaiseen vähänkin isompaan risteykseen tehdään varauksia kauppakeskuksille. Seudun yleiskaava ei enää riitä, kun kunnissa piirretään omia unelmia.
Miljoona-ala shoppailuun
Oulun seudulla on päivittäis- ja erikoistavarakaupan tarpeisiin olevaa liiketilaa noin 400 000 neliömetriä. Uusia suurmyymälöitä rakennetaan jo vauhdilla.
Vireillä olevissa suunnitelmissa tavoitellaan 600 000 lisäneliötä vuoteen 2025 mennessä. Oulun seudun todelliseksi tarpeeksi yhdyskuntasuunnittelijat ovat arvioineet vuoteen 2025 mennessä 250 000 neliömetriä.
Näkemyseroa on nykyisen liiketilan verran.
Uusia asukkaita seuraavan 17 vuoden aikana seudulle tulee korkeintaan 50 000, joten kaupoissa on tulevaisuudessa entistä väljempää.
Kuntien omat toiveet
Alkuperäisessä seudullisessa yleiskaavassa ei ollut varauksia Kempeleen Zatelliitille, Kiimingin yrityspuistolle, Haukiputaan Kellonväylälle eikä Limingan Liminganportille siinä laajuudessa kuin kunnissa suunnitelmia valmistellaan.
Haukipudas on halunnut Oulun rajalle oman keskuksensa. Siitä syntyy paine Kellonväylästä ja 62 000 neliöstä.
Kiimingin Välikylän yrityspuistoon on tulossa kunnan kolmas kaupallinen keskus. Neliöitä on merkattu 54 000.
Kempeleen Zatelliittia ei näkynyt seudun yleiskaavassa lainkaan. Zatelliitti korvaisi Zeppelinin. Zatelliittia varten moottoritiehen pitää tehdä ylimääräinen liittymä, jotta 92 000 neliön unelma Lempäälän Ideaparkin tapaisesta ostosparatiisista toteutuisi.
Vanhaa Zeppeliiniä hyvitetään 7 000 lisäneliöllä, mutta 16-vuotiaalle Zeppeliinille tarjotaan halpatavaramyymälöiden isännyyttä.
Limingassa on satsattu kuntakeskuksen ilmeeseen viime vuodet. Se ei kunnassa riitä, vaan ostosparatiisi on saatava valtatie 8:n varteen Liminganporttiin. Näin Liminkakin pääsee osalliseksi seudun ja ohi kulkevan liikenteen kaupallisista voimavaroista.
Osataan sitä Oulussakin, sillä yli puolet neliöistä olisi tulossa kaupungin alueelle. Tämä seikka luonnollisesti kirpaisee ja innostaa naapurikunnissa katsomaan omia neliöitä.
Autoilun ihanuutta
Unelmat Oulun seudun kaupallisten keskusten sijoittelusta eivät ole omiaan pysäyttämään ilmastonmuutosta saati lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Linja-autot eivät kulje moottoritiellä eikä pääradalle päästetä paikallisjunaliikennettä.
Nuo yhteiskunnalliset tavoitteet eivät ole kaupan, kuntien ja poliitikkojen suunnitelmien päällimmäisiä asioita. Ratkaisevaa on hyvä kauppapaikka, jonne pääsee omalla autolla. Kauppakeskuksia ei suunnitellakaan ympäristö- ja asumisviihtyvyyden näkökulmasta vaan voiton ja kasvun.
Kuntapäättäjät kisaavat menestyvistä yrityksistä. Oulu pärjäsi valtakunnallisessa mielikuvamittauksessa erinomaisesti. Oulun seutu oli kolmanneksi paras alue yrittää. Myönteisin suhtautuminen kaupan mahdollisuuksiin oli Töysässä. Sieltä löytyy se Keskisen kyläkauppa.
Mikä on niiden ihmisten tulevaisuus, joilla ei ole omaa autoa? Oulun seudun asuntokunnista autottomia on 31 prosenttia. Asuntokuntia löytyy noin 90 000. Ihmisiä löytynee vähintäänkin yhtä paljon.