Tiedustelulakien käsittely eduskunnassa viivästyy, kun valiokunnat ottavat keskustelua herättäneen lakipaketin uudelleen tutkittavaksi. Uusintakierros on järkevä. Tärkeään lakiin ei saa jäädä epäilystä ristiriidasta perustuslain kanssa.
Siviili- ja sotilastiedustelulakien ympärille kuluvalla viikolla noussut, monelta osin turhakin sananvaihto toivottavasti loppuu, kun hallinto- ja puolustusvaltiokunta sekä perustuslakivaliokunta käsittelevät lakiehdotukset uudelleen.
Vaikka tiedustelulakien voimaantulo todennäköisesti myöhästyy, eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) menetteli täysin oikein palauttaessaan lakiehdotukset takaisin eduskunnan valtiokuntien käsittelyyn.
Tiedustelulait tarvitaan kansallisen turvallisuuden vuoksi, joten niiden valmisteluun ei saa jäädä epäselvyyksiä eikä pienintäkään epäilystä ristiriidasta perustuslain kanssa.
Suomeen kohdistuu aivan uudenlaisia turvallisuusuhkia, joihin on pystyttävä tarttumaan nykyaikaisin keinoin ja toimintaperiaattein.
Tiedusteluoikeuksia laajentava lakipaketti on perusta, jolla maailman muuttumiseen kyetään kotimaassa vastaamaan.
Tiedustelulait ovat yksi istuvan eduskunnan tärkeimmistä päätöksistä. Siinä mielessä ei ole ihme, että lakien valmistelu on herättänyt kiinnostusta ja runsasta keskustelua.
Viimeksi muutamat arvostetut perustuslakiasiantuntijat ovat epäilleet, että lakipaketti on joiltakin osin vakavasti ristiriidassa perustuslain kanssa.
Kaksi lain valmistelussa asiantuntijana käytettyä professoria, Juha Lavapuro ja Martin Scheinin, huomauttivat viestipalvelu Twitterissä, ettei hallintovaliokunta ollut ottanut tarpeeksi huomioon esimerkiksi tietoliikennetiedustelun kohdentamista tai hakuehtojen rajaamista.
Keskustelu herkästä asiasta löi ylitse, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) katsoi torstaina aiheelliseksi nimitellä asiantuntijoita perustuslakitalebaneiksi, jotka tviiteillään saavat eduskunnan perääntymään.
Näin suorasukainen tulkinta ei ole paikallaan. Ministeritason suunsoitto saattaa olla omiaan vähentämään asiantuntijoiden halua osallistua valiokuntakuulemisiin.
Ministeri Niinistöltä jäi huomaamatta, että professorit olivat esittäneet samat näkemyksensä kirjallisesti jo valmisteluvaiheessa, joten Twitterissä ei esitetty uusia tietoja.
Aiemmassa virkamiesselvittelyssä ei ollut ilmennyt selkeitä puutteita tiedustelulakien valmistelussa, mutta muutaman lakipykälän tulkinnanvaraisuus pantiin siinäkin merkille.
Tulkintaongelmia voi tuottaa Suojelupoliisin rooli. Supo saisi tiedustelulakien muutoksen myötä poikkeuksellisen laaja-alaiset valtaoikeudet sekä pääsyn erilaisiin rekistereihin.
Suomen ylimpiin laillisuusvalvojiin kuuluva oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei pidä hyvänä, että Supolle kehittyisi tuplarooli sekä poliisina että tiedustelupalveluna. Siviilitiedustelupalveluilla ei länsimaissa ole oman tehtävänsä ohella poliisivaltuuksia, vaan tiedusteluviranomainen on pidetty erillään poliisista. Malli on koettu järkeväksi muun muassa valvonnan kannalta, ja se on paikallaan rakentaa myös Suomeen.