Britannia vauhditti maanantaina osaltaan EU-perustuslain ennakoitua kaatumista jäädyttämällä kansanäänestyksensä asiasta. Äänestys piti alunperin järjestää ensi vuoden keväällä.
Aiemmin Ranska ja Hollanti ovat jo torjuneet lain kansanäänestyksissään. Samalla Britannia varoi julistamasta perustuslakia lopullisesti haudatuksi, koska maa ei halua leimautua EU:ssa hankkeen yksipuoliseksi kaatajaksi.
"On Euroopan johtajien asia yhdessä päättää, miten nyt edetään", parlamentille hallituksen päätöksestä kertonut ulkoministeri Jack Straw painotti.
Hän muistutti, että kansanäänestys voidaan vielä myöhemmin elvyttää, jos olosuhteet muuttuvat.
"Mutta juuri nyt ei ole syytä edetä."
Strawn lausunnolle äänekkäästi hymähdelleiden konservatiivien mukaan perustuslaki kuuluisi jo ruumishuoneelle.
"En enää harjoita lääketiedettä, mutta tunnistan ruumiin kun näen sellaisen", opposition edustaja Liam Fox nälväisi.
Riita häämöttää huippukokouksessa
Britannian päätöstä pidettiin erityisen merkittävänä, koska maasta tulee EU:n puheenjohtaja heinäkuun alussa.
Samalla se merkitsee perustuslaille entistä tukalampia oltavia ensi viikon EU-huippukokouksessa, jossa sen tulevaisuudesta pitäisi päättää.
Britanniassa vallitsevan näkemyksen mukaan peruslakia on turha koittaa elvyttää, koska on selvää, että se ei mene läpi. Lain voimaantulo vaatii kaikkien 25 jäsenmaan hyväksynnän.
Asiasta odotetaan kuitenkin kiivasta keskustelua, sillä kaikki EU-johtajat eivät ole valmiita hylkäämään hanketta noin vain.
Esimerkiksi nykyinen puheenjohtajamaa Luxemburg on Ranskan ja Saksan ohella vaatinut, että lain ratifioinnin tulee jatkua murskaavista kansanäänestystuloksista huolimatta.
Perustuslain mahdollisista vaihtoehdoista ei myöskään ole selvyyttä. Esillä on pidetty muun muassa lain yksittäisten kohtien ajamista EU-lainsäädäntöön kevyemmän päätöksenteon kautta sekä uuden, karsitumman sopimuksen neuvottelemista.
Kohti Britannian omaa EU-mallia
Perustuslain aiheuttama tilanne on sikäli poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa EU:ssa Britannia näyttää olevan vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin unionia perinteisesti johtaneet Saksa ja Ranska.
Ranskan presidentti Jacques Chirac on oman, hävityn kansanäänestyksensä jälkeen poliittisesti erittäin heikoilla. Paljon paremmin ei mene Saksan liittokansleri Gerhard Schröderilläkään, jonka odotetaan häviävän maan parlamenttivaalit ensi syyskuussa.
Brittilehdistö on jo arvioinut, että Tony Blairilla olisikin nyt harvinainen tilaisuus ottaa EU-ohjat käsiinsä. Samalla hänen olisi kuitenkin pystyttävä pitämään oma, tunnetusti EU-skeptinen oppositionsa hallinnassa.
Brysselissä aprikoidaankin jo, alkaako EU perustuslakikriisin myötä suuntautua enemmän kohti Britannian ajamaa mallia, joka painottaa selvästi enemmän löyhää talousliittoa poliittisen unionin sijasta.
Maa ei ole koskaan pitänyt EU:n liittovaltiopiirteistä, ja haluaisi keskittyä suurien poliittisten hankkeiden sijaan Euroopan talouden vapauttamiseen. Monien Itä-Euroopan maiden arvellaan tukevan liberaalia linjaa, mikä ei puolestaan houkuttele Saksaa ja Ranskaa.