Keskusrikospoliisin päällikkö, poliisineuvos Rauno Ranta on valmis ottamaan myös uudet henkilöllisyydet työkaluksi todistajien suojelussa.
Aikaisemmin Ranta on esittänyt niin sanottujen anonyymitodistelun käyttöönottamista, joka ei saanut ymmärrystä perjantaina välimietintönsä jättäneeltä oikeusministeriön työryhmältä.
”Tilanne Suomessa on muuttumassa samaan suuntaan kuin se on muualla Euroopassa. Todistajien suojelu on tärkeä asia. Jos emme pääse siinä eteenpäin, niin yhä hankalammaksi käy kovien rikosten selvittäminen”, sanoo Rauno Ranta.
Tänä päivänä on Suomessakin jo mahdollista vaihtaa nimeä ja paikkakuntaa, mutta nämä keinot eivät välttämättä riitä, kun pyritään lannistamaan ammattimainen rikollisuus.
Yhdysvalloissa uusia henkilöllisyyksiä rakennetaan satoja vuosittain. Ruotsissa on suojatun henkilöllisyyden saanut 1970-luvulta lähtien jo yli 8 000 ihmistä. Suojausta ovat hakeneet muun muassa moottoripyöräjengien ja natsijärjestöjen uhkaamiksi joutuneet henkilöt.
Suomessa saattaisi tulla kysymykseen 5-10 henkilöllisyyden muuttaminen vuosittain.
”Toisaalta Suomen populaatio on niin pieni ja tänne on vaikeampi piiloutua. Uusien henkilöllisyyksien rakentaminen vaatisi meillä erikoistoimia. Muutoksessa tarvittaisiin usein eri viranomaisten keskeistä ja jopa kansainvälistä yhteistyötä. Ihmisiä jouduttaisiin asuttamaan ympäri maailman. Tarvittaisiin kokonaan oma organisaatio ja tämä saattaa tulla kalliiksi”, arvioi Rauno Ranta.
Niinpä asiasta ei kannata Rannan mukaan kannata vielä kovin painavin sanoin keskustella ennen kuin sitä on perusteellisesti selvitetty.
”Esittämäni anonyymitodistelukaan ei tunnu etenevän helposti. Lisäksi taloudelliset raamit ovat tukahduttaneet monta hyvää hanketta.”
”Poliisin työn menetyksellinen hoitaminen kuitenkin edellyttää toimia todistajien suojelussa jatkossa. Jotakin voidaan toki tehdä nykyisilläkin säädöksillä, mutta rikollisuus on kasvanut tasaisen voimakkaasti viimeisen 10-15 vuoden aikana eikä tiedossamme ole mitään, mikä toisi muutoksia ilman uusia toimenpiteitä tilanteeseen. Nykyiset keinomme eivät riitä taistelussa järjestäytynyttä ammattimaista rikollisuutta vastaan”, korostaa Rauno Ranta.
Anonyymitodistelussa henkilö voisi toimia todistajana ilman, että hänen henkilöllisyytensä tulisi rikoksesta epäiltyjen tai edes asianomistajien tietoon.
Työryhmä eri linjoilla
Anonyymitodistelua on oikeusministeriössä pohtinut rikosprosessin tarkistamistyöryhmä, joka luovutti osamietintönsä perjantaina oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.). Työryhmää ei pyydetty toimeksiannossa miettimään uusien henkilöllisyyksien tarpeellisuutta.
Anonyymitodistelua ei lainsäädäntöneuvos Asko Välimaan mukaan esitetä otettavaksi käyttöön, koska tällaisten kertomusten todistusarvo olisi heikko.
”Ketään ei voi tuomita anonyymitodistajien kertomuksilla. Lisäksi suuri osa tarpeesta liittyy perheväkivalta- ja jengitapauksiin, joissa muut asianosaiset tietävät muutoinkin todistajaehdokkaat”, sanoo Asko Välimaa.
Työryhmä esittää kuitenkin, että todistajaa voitaisiin kuulla muiden asianosaisten läsnäolematta ja jopa videointi- tai puhelintekniikkaa hyväksi käyttäen.
Myös alle 15-vuotiaan lapsen kuulemisen työryhmä tekisi mahdolliseksi, jos kuulemisella on keskeinen merkitys asian selvittämiseksi eikä se vahingoittaisi lasta tai hänen kehitystään. Lapsen esitutkinnassa videolle antama kertomus voitaisiin oikeudenkäynnissä ottaa todisteena huomioon esimerkiksi seksuaalirikoksen käsittelyssä.
Lisäksi työryhmä toisi lakiin uutena keinoa asian kiirehtimismahdollisuuden ja rikoshyötyä koskevan tuomion purkumahdollisuuden, jos rikoksella saatu hyöty osoittautuu jälkikäteen huomattavasti suuremmaksi tai pienemmäksi kuin oikeudenkäynnissä ilmeni.