Aravalainojen ehtojen parannusesitykset eivät etene suurella todennäköisyydellä tänään pidettävässä hallituksen raha-asiainvaliokunnan istunnossa. Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.)odotetaan pyytävän esityksen pöydälle.
Asuntoministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ehdottaa uudistuksia aravajärjestelmään, koska nykyisillä korkomarkkinoilla aravalainat ovat kalliimpia kuin markkinakorkoiset lainat. Uudistus romahduttaisi kuitenkin valtion korkotulot. Kymmenen vuoden aikana arvioidaan valtion korkotulojen tippuvan noin 331 miljoonalla eurolla.
Hallitus sopi syksyllä tuloratkaisun yhteydessä, että aravalainakannan korkeimpia korkoja alennetaan rajoittamalla enimmäislainakorko 6 prosentiksi. Tätä alennusta ei ole vielä toteutettu. Siimes ehdottaa nyt 5 prosentin kattoa vanhoille lainoille, mikä ei sovi Niinistön tiukkaan linjaan.
Marraskuussa 2002 koko asuntolainakannan keskikorko oli 4,8 prosenttia, joten Siimeksen esityksen mukaan kuuden prosentin kattokorko aravalainalle ei riittäisi täyttämään eduskunnan edellytystä markkinakorkojen mahdollisimman hyvästä seuraamisesta.
Muut hallituspuolueet tukevat Siimestä
Kokoomus myötäilee asiassa valtiovarainministeriötä. Muut hallituspuolueet ovat ilmaisseet tukevansa Siimeksen aravapakettia.
Kokoomuksessa ihmetellään, miksi Siimes ei ole tuonut uudistusta talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn. Kokoomuksen ministeriryhmästä kerrotaan, että puolue ilmaisee kantansa uudistuksen, kun Siimes järjestää esityksestä neuvottelun.
Siimes on sopinut pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kanssa, että aravauudistus voidaan viedä raha-asiainvaliokuntaan ilman talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyä. Ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön välillä on käyty neuvotteluja muutoksista jo vuoden ajan.
Siimes toisi markkinoille myös uuden lainamallin, kiinteälyhenteisen laina. Yleishyödylliset tuottajat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lainaa kohtaan. Se olisi tuottajille nykyisenä alhaisen koron aikana hyvin edullinen.
Tuotantomäärät romahtaneet
Ympäristöministeriön mukaan uudistus lisäisi aravatuotantoa ja parantaisi asukkaiden mahdollisuuksia saada tarvettaan ja maksukykyään vastaava asunto. Uusi aravamalli ehkäisisi myös ennakolta vuokra- ja asumisoikeustalojen joutumista taloudellisiin vaikeuksiin alueilla, joilla asuntojen kysyntä on vähäisempää.
Uustuotantoon myönnettävien vuokra-aravalainojen korkoa alennettiin viime vuoden maaliskuussa 0,75 prosenttiyksiköllä. Koron alentaminen ei täyttänyt sille asetettua tavoitetta. Vuonna 2002 aloitettiin vain 4 870 arava-asunnon rakentaminen, kun vuonna 2001 määrä oli 8 115 asuntoa
Suurimpiin Suomen kuntiin tehdyn ennakkokyselyn mukaan tälle vuodelle aravahakemuksia on 2 821 asunnolle, kun niitä viime vuonna oli 6 621 asunnolle. Aravalainojen haku on pääkaupunkiseudulla vähentynyt lähes olemattomiin.
Uudistuksia ei tarvitse viedä eduskunnan käsittelyyn, vaan ne tulevat voimaan asetusta muuttamalla.