Sipilän hallituksen yksi kärkihanke, ammatillisen koulutuksen reformi, on noussut viime viikkojen yhdeksi puhutuimmista aiheista, ja hyvä niin. Uudistus on valtava. Niin amisreformissa, kuten kaikissa suurissa uudistuksissa, jatkokehittämistä täytyy tehdä myös uudistuksen voimaantulon jälkeen.
Uudistuksessa on paljon hyvää. Uudistuksen myötä ammattikoulutuksella voidaan vastata entistä paremmin jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeisiin tutkintojen sisältöjä muuttamalla. Työelämässä tarvittavat perustaidot tulevat näkyvämmiksi opinnoissa, kun ne kuuluvat uudistuksen myötä kaikkiin perustutkintoihin. Opinnot voi aloittaa joustavammin lähes ympäri vuoden, ja tutkinnosta voi suorittaa tarvittaessa myös osia.
Uudistuksessa huolta on aiheuttanut etenkin se, että osalla opiskelijoista koulupäivät ovat jääneet liian lyhyiksi, eivätkä itsenäisen työn tehtävät täytä niitä tunteja, jotka on varattu tehtävien tekoon. Näin ollen nuorelle jää viikossa tunteja ylimääräistä aikaa, joka tulisi olla opiskeluaikaa. Tämä ei ole nuoren, oppilaitoksen eikä työelämän etu.
Peruskoulun päättäneille nuorille liian suuri itsenäisen opiskelun määrä ei ole tarkoituksenmukaista. Osa nuorista kykenee ottamaan vastuuta opintojen etenemisestä, mutta tätä ei voi odottaa kaikilta. Toisella asteella täytyy vielä olla mahdollisuus kasvaa vähitellen vastuun ottamiseen omasta edistymisestään opinnoissa. Siksi pidän tärkeänä sitä, että nuorille saadaan täydet opiskeluviikot. Itsenäisen työn tehtävien täytyy täyttää niille varattu tuntimäärä.
Asiaan otti kantaa myös sivistysvaliokunta lausunnossaan valtion ensi vuoden talousarviosta. Valiokunta vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan kokonaiset opiskelupäivät ja -viikot. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma uuden ammatillista koulutusta säätelevän lain mukaan.
Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet ne tapaukset, joissa opintojen määrä viikossa on liian pieni. Kuitenkin useissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on lukujärjestys lähes täynnä opetusta, ja opetuksettomalle ajalle on riittävästi itsenäisiä tehtäviä. Selkeänä tavoitteena täytyykin olla se, että tilanne saadaan jokaisessa oppilaitoksessa samalle tasolle.
Ammattikoululaisilla on mahdollisuus hankkia jo opintojensa aikana työkokemusta ulkomailta. Esimerkiksi Euroopan unionin Erasmus+-vaihto- ja yhteistyöohjelma rahoittaa hankkeita, joissa kehitetään ammatillista koulutusta Euroopan tason yhteistyössä. Ohjelma tarjoaa myös ammatillisen koulutuksen henkilökunnalle mahdollisuuden hankkia kansainvälistä osaamista.
Euroopan parlamentti äänesti tällä viikolla Strasbourgin täysistunnossa kannastaan ensi vuoden budjettiin. Tavoitteenamme on saada Erasmus+-ohjelmaan 362 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi tavoittelemme 346,7 miljoonan euron lisärahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteeseen, jolla tuetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä, alle 25-vuotiaita nuoria.
Mirja Vehkaperä
Euroopan parlamentin jäsen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.