Oulu Aikuiskoulutuksen kenttä on sekava ja koordinoimaton. Lääkkeitä tilanteen korjaamisesta pohditaan valtakunnallisesti, mutta ennen kuin sieltä on saatu lopullisia ohjeita, on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Osakk) heittämässä väliin omaa viritystään aikuiskoulutuksen alueellisesta järjestämisestä.
Osakkin Efektialla teettämässä konsulttiselvityksessä herätellään henkiin vanha haave koko aikuiskoulutuksen yhdistämisestä kuntayhtymän suojiin, mikä tietäisi muun muassa Oulun kaupungin omistaman Oulun aikuiskoulutuskeskus Oy:n ja kuntayhtymän nykyisen koulutuksen niputtamista.
Kuntayhtymän nykyinen johtaja Matti Määttä teki jo vuonna 1988 tämän sisältöisen esityksen Oulun kaupunginhallitukselle. Kuntayhtymää ei tuolloin vielä ollut, vaan Määttä esitti hallinnoijaksi Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitosta. Sen jälkeen asia pulpahteli esiin aika ajoin ja lopulta kymmenen vuotta myöhemmin Oulun kaupunki perusti työryhmän, joka totesi, että Oulun seudulla ammatillista aikuiskoulutusta koordinoi, hallinnoi ja järjestää Oulun aikuiskoulutuskeskus.
Osakkin yhtymähallitus käsittelee Efektian selvitystä ensi tiistaina. Aikuiskoulutuskeskuksen johtajaa Ilpo Mäkeä ei tähän mennessä olisi informoitu yhdistämistavoitteista lainkaan, ellei hän itse olisi ryhtynyt tarkistamaan asiasta liikkuneita huhupuheita ja vaatimalla vaatinut tietoa. Kuntayhtymä piti asiaa sisäisenä toimintanaan.
Aikuiskoulutus vaatii Mäenkin mielestä kokonaisvaltaista tarkastelua, mutta kysymys siitä, mikä tai kuka siitä alueellisesti vastaa, on hänen mielestään syytä jättää odottamaan valtakunnallisia ohjeita. "Pelkkä nurkkapartioottinen hallinnointi on lyhytnäköistä toimintaa tällä sektorilla", huomauttaa Mäki.
Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen omistaa Oulun kaupunki, mutta se on osakeyhtiö, jolla on oma budjetti ja hallinto. Koulutusta annetaan sekä työvoimakoulutuksena, omaehtoisena koulutuksena että oppisopimuskoulutuksena.
Hintakilpailu vie resurssit
Aikuiskoulutuskeskuksen ja kuntayhtymän lisäksi aikuiskouluttajia on monia muitakin. Suurin ongelma tällä hetkellä onkin juuri se, että koulutuksen järjestäjiä on liian paljon. Vapaan kilpailun periaatteella koulutusta voi antaa kuka haluaa. Esimerkiksi TE-keskus pyytää koulutuksiinsa tarjoukset noin 40 koulutuksen järjestäjältä. "Hintakilpailu on syönyt koulutukselta kehittämisresurssit", toteaa Mäki.
Jos aikuiskoulutus päätetään keskittää jonkin alueellisen toimijan hoteisiin, olisi sillä joka tapauksessa Mäen mielestä oltava siihen erikoistunut hallintonsa, joka sitoutuu aikuispedakogiikkaan ja aikuisten käsittelyyn. "Kyllä se kuntayhtymässäkin onnistuu, mutta silloin sen täytyy olla aivan oma itsenäinen osa."
Käytännössä aikuiskoulutuskeskuksen ja kuntayhtymän aikuiskoulutus eroaa Oulun seudulla ennen muuta siinä, että kuntayhtymän aikuiskoulutus kytkeytyy nuorisoasteen koulutukseen eli se on paljolti sidoksissa ammattioppilaitoksiin, kun taas aikuiskoulutuskeskus on erikoistunut puhtaasti aikuisten kouluttamiseen.
Opetusministeriön parlamentaarisen työryhmän viime vuonna julkistamassa raportissa todetaan, että aikuiskoulutusta tulee voida seurata, arvioida ja kehittää kokonaisuutena ja tarkastella erillään nuorten koulutuksesta.
"Aikuisten oppimisprosessi on erilainen kuin nuorten. Siinä on kysymys ennen muuta aikuiselta toiselle siirtyvän ns. hiljaisen tiedon hyödyntämisestä. Tämä voin tapahtua vain ryhmissä, joissa on laaja, toisiaan täydentävä ja syventävä osaamispotentiaali", toteaa Mäki.
Kuntaliitto ei ole kannattanut ammatillisen koulutuksen eri lohkojen eriytymispyrkimyksiä ja pitänyt muun muassa erillisiä aikuiskoulutusinstituutioita haitallisina. Osakkille selvityksen tehnyt Efektia on kytköksissä kuntaliittoon. Mäki epäilee, ettei tämä ole voinut olla vaikuttamatta selvityksen sisältöön.
