Lestadiolaisuuden hajaannuksen yhteydessä 1800-luvun lopulla perustettua uusheräystä tarvitaan edelleen. Liikkeen puheenjohtaja teologian tohtori Kalevi Silvola sanoo, että lestadiolaisella uusheräyksellä on tärkeä tehtävä paitsi evankeliumin julistamisessa myös lähetystyössä sekä lapsi- ja nuorisotyössä.
"Uusheräys syntyi sata vuotta sitten juuri lähetystyön ympärille, ja lähetystyö on edelleenkin tämän herätysliikkeen keskeisin ylläpitävä voima. Ensi vuonna vietämmekin Kurikassa lähetystyömme satavuotisjuhlaa", hän kertoo.
Silvola korostaa myös lapsi- ja nuorisotyön merkitystä liikkeessä.
"Haluamme tarjota nuorille terveen ja hyvän elämän vaihtoehdon. Lapsi- ja nuorisotyö on meillä vahva sektori", hän sanoo.
Keski-Lapissa Sodankylässä tänään sunnuntaina päättyvien kesäseurojen teema on Kristus elämän valo. Silvola sanoo, että seurojen teema tulee suoraan pohjoisen luonnosta.
"Kristinuskossa valo on Jeesuksen symboli. Lapissa voimmekin puhua ainaisesta valosta, yöttömän yön valosta, Kristuksesta maailman valkeutena."
Lapissa kesäseurat ovat liikkeen syntysijoilla, sillä uusheräyksen erkaantuminen lestadiolaisuudesta tapahtui runsaat sata vuotta sitten Sodankylän naapuripitäjässä Kittilässä.
"Uusheräys syntyi, kun lestadiolaisen liikkeen piirissä oli myös ihmisiä, jotka halusivat tehdä lähetystyötä ja korostaa parannuksen tarvetta. Vanhoillisten taholla tämä koettiin eriseuraisuutena. Lestadiolaisuus oli tuolloin hajallaan, opillisesti epäselvä ja sekava", Silvola sanoo.
Uusheräyksen suhteet vanhoillislestadiolaisuuteen ovat edelleen olemattomat. Silvola sanoo, että yhteistyön estää vanhoillislestadiolaisten seurakuntaoppi.
"Me emme voi kokea heidän kanssaan hengellistä yhteyttä, kun heillä on luulo, että oikeita uskovaisia on vain heidän joukossaan ja oikea usko on heillä", Silvola sanoo.
Uusheräys on kirkon piirissä toimiva liike, joka on sitoutunut Raamattuun ja kirkon tunnustuksiin.
"Me opetamme niiden mukaan. Tietenkin on vielä uusherätyksen oma sävy, joka on Kristuksen kärsimisen, haavojen, hänen kuolemansa korostamista, turvan etsimistä hänen haavoistaan.
Tämä näkyy myös tunteen tasolla, sillä ihmiset puhkeavat joskus äänelliseen kiitokseen, kun koettu armo tulvii heikkojen ihmisten yli", Silvola kertoo.
Suhtautuminen naispappeuteen uusheräyksessä on neutraali. Liikkeen piirissä on sekä naispappeuden torjujia että kannattajia.
"Hyväksymme molemmat kannat. Emme ole tehneet asiasta hallintoelimissämme päätöksiä, vaan katsomme, että kumpaakin vakaumusta täytyy kunnioittaa. Haluamme löytää tässäkin asiassa keskinäisen rauhan", Silvola sanoo. Uusheränneiden kesäseuraperinne käynnistyi 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Sodankylään on kokoontunut noin 800 seuravierasta eri puolilta maata.