Yhä useampi oululaislapsi kohtaa omassa kodissa mielenterveyttään uhkaavia riskejä.
Terveystieteiden tohtori Hilkka Honkasen tuore väitöstutkimus paljastaa, että perinteisten riskien rinnalle on noussut uusia ongelmia. Esimerkiksi liika työ voi haitata lasten hyvinvointia yhtä lailla kuin työttömyys.
Yhä useampia vanhempia vaivaavat jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus toimia vanhempina. Ongelmia ilmenee myös koulutetuissa ja hyvin toimeen tulevissa perheissä.
Silti Oulun neuvoloiden terveydenhoitajat ovat eniten huolissaan päihde- ja mielenterveysongelmista. "Ne ovat lisääntyneet oululaisissa lapsiperheissä valtavasti", Honkanen kertoo.
Tutkimukseen osallistui yli puolet Oulun neuvoloiden terveydenhoitajista. Koko maassa keskimäärin joka kymmenes lapsi elää mielenterveydelle epäsuotuisissa oloissa. Oulussa osuus on 3-25 prosenttia asuinalueesta riippuen.
Vanhempien mielenterveysongelmat eivät Honkasen mielestä ole välttämättä lisääntyneet, mutta ne ovat tulleet yhä näkyvämmiksi. "Nuoret äidit kertovat avoimesti masennuksestaan ja ahdistuksestaan."
Uupumus vaivaa yhä useampia vanhempia Oulussa. Varsinkin vauvan hoito valvomisineen koettelee.
Eräässä perheessä neljän lapsen äidin uupumus johti elämänhallinnan puutteeseen. Arki oli kaoottista ja rytmi puuttui. Koti oli sotkuinen ja tavarat ympäri lattiaa.
Honkanen muistuttaa, että säännöllinen rytmi ja hallittu arki lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta ja mielenterveyttä.
Nuorissa perheissä määräaikaiset ja projektiluontoiset työt voivat käydä haastaviksi. Yövalvomiset ja masennus väsyttävät äitiyslomalla olevan äidin, mutta isän on mahdotonta jäädä kiireisen työn vuoksi auttamaan. Lopulta isäkin jää sairauslomalle uupumisen vuoksi.
Terveydenhoitajat kantavat huolta myös suurperheiden vanhempien jaksamisesta.
"Joillakin suurperheillä on paljon sosiaalista tukea, toisilla taas ei. Apua ei välttämättä herkästi haeta. Eräs lapsi ei päässyt esikouluun, koska hän oli äidille niin iso apu lastenhoidossa."
Myös uusavuttomuus näkyy erityisesti nuorten yksinhuoltajien perheissä. "Lapseen keskittyminen saattoi olla haasteellista. Kylille oli niin kiire, ettei maltettu imettääkään."
Perheen elämänhallinnan vaikeudet paljastuvat usein terveydenhoitajien kotikäynneillä.
Kodinhoitajan tarve nousee selkeästi esiin. Moni terveydenhoitaja kaipaa romutettua kodinhoitajajärjestelmää takaisin uupuneiden ja masentuneiden vanhempien avuksi.
"Perhetyöntekijät ovat tärkeitä, mutteivät korvaa kotiapua. Perheissä, joissa on jaksamisen vaikeuksia, kaivataan kodinhoitajaa siivoamaan, pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa ja järjestämään paikkoja."
Kodinhoitaja auttaisi luomaan lapsen kehitykselle tärkeää säännöllistä ja turvallista arkea.
"Jotkut äidit ovat sanoneet, etteivät he ehdi istua sohvalla juttelemassa perhetyöntekijän kanssa, kun heillä on kädet täynnä työtä."
Kodinhoitaja voisi auttaa perheissä tilapäisesti siihen asti, että vanhemman väsymys hellittää ja rytmi saadaan kohdalleen.
Parisuhteen ristiriidat ja avioerot eivät nouse lasten mielenterveyden kannalta niin voimakkaasti esiin kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Joka viides parisuhteessa elävä nainen joutuu tutkimusten mukaan puolisonsa väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Terveydenhoitajat tiedostivat, että perheväkivaltaa ilmenee enemmän kuin tulee esiin neuvoloissa.
Terveydenhoitajat ovat huolissaan masentuneiden äitien ja vauvojen varhaisen vuorovaikutuksen toteutumisesta. Masentunut ei välttämättä kykene vastaaman vauvan tarpeisiin.
Usein lasten mielenterveyttä uhkaavat riskit kasautuvat samoihin perheisiin. Neuvolat ovat avainasemassa riskien tunnistamisessa, koska niissä käy yli 98 prosenttia suomalaislapsista.
Kiire ja suuret asiakasmäärät vaikeuttavat riskiolojen tunnistamista ja niihin puuttumista Oulun neuvoloissa.
"Oulussa pelkästään lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on noin 500 lasta asiakkaana. Suositus on 360-400, joten Oulun terveydenhoitajalla on noin sata lasta liikaa."
Honkasen mielestä työn mitoitus tulee miettiä Oulun neuvoloissa uusiksi. Jos riskiolot tunnistetaan ajoissa ja perhe saa tukea, vaikeissakin oloissa eläneet lapset voivat pärjätä.
Hyvä vanhemmuus suojaa lapsen mielenterveyttä myös riskioloissa. Honkasen mukaan neuvoloiden kannattaa kohdentaa tukea nykyistä rohkeammin riskiperheille.
Alaikäisten psykiatrinen laitoshoito ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Kuukauden hoito lastenpsykiatrian osastolla maksaa yhtä paljon kuin kuuden lapsen neuvolapalvelut syntymästä kouluikään.