Liekö syynä lama, nälkä vai perinteiden kaipuu, mutta leivinuuneja muurataan taas kovalla tohinalla etenkin uudisrakennuksiin.
Leivinuunista kannattaa tehdä riittävän iso, jolloin siihen mahtuu samaan aikaan useita leipiä tai reilun kokoinen haudutuspata. Iso uuni lämpenee myös pientä tasaisemmin ja pidemmäksi aikaa.
Nykyisin suosittuja ovat valmistakat, joiden yhteydessä on leivinuuni. Näissä leivinuunin luvataan lämpenevän ainakin 150 asteiseksi, kun takassa polttaa pari pesällistä kuivaa koivuhalkoa. Jos kuitenkin haluaa ruuan varmasti kypsyvän, joutuu leivinuunissakin usein lämmittämään vajaan pesällisen puita.
Takkaleivinuunien ongelma on myös se, että takkaa lämmittäessä uuni nokeutuu, joten kypsennettävä ruoka pitää muistaa peittää.
Hyvin tehty leivinuuni palkitsee käyttäjänsä, kunhan sen ominaisuuksiin malttaa tutustua rauhassa polttamalla useita koepesällisiä.
Onnistumisen niksi on hyvin lämmitetty uuni, ja tässä jokainen uuni on yksilönsä.
Painavilla puulajeilla kuten koivulla, pihlajalla tai omenapuulla lämmitettäessä uuni varaa enemmän lämpöä. Havupuut varaavat huonommin ja niistä syntyy höttöisempi hiillos.
Suomen leivinuuniekspertti Jaakko Kolmonen neuvoo polttamaan uunissa ensin tasakokoista, isompaa puuta, lopussa ohuilla puilla lisätään lämpöä ja tasataan hiilien muodostumista.
"Puut ladotaan uuniin ilmavasti, osittain ristiin toistensa päälle. Jos kypsennettäviä ruokia on vähänlaisesti, riittää yksi pesällinen. Kun puut ovat palaneet, tulee uunin olla noeton. Tähän pääsee hyvin vetävällä uunilla ja polttamalla lopuksi pieniä klapeja", Kolmonen ohjeistaa.
Kun puut ovat palaneet hiiliksi, tasataan ne lämmittämään koko arina. Tässä vaiheessa uunissa voi valmistaa vaikkapa halstrattavat kalat. Kun ruoka on valmis uuniin, kolataan hiilet tuhka- tai hiilipesään.
Jos leivät haluaa laittaa suoraan arinalle, luuditaan tämä puhtaaksi.
Uuneihin saatavat irralliset lämpömittarit helpottavat kokin työtä. Täytyy muistaa, että arinan lämpötila voi olla satakunta astetta mittarilukemaa kuumempi.
Jos kovaa kuumuutta vaativia leipomuksia, kuten rieskaa, paistettaessa uunin lämpötila laskee, saadaan arina tulistettua uudelleen kuumaksi polttamalla viikon sanomalehdet.
"Lehdet rypistetään irti toisistaan ja tungetaan uuniin", Kolmonen sanoo.
Jos taas uuni tuppaa kuumenemaan liikaa, voi kokeilla lämmittämistä havupuilla tai pitää hiillosta arinalla lyhyemmän aikaa. Arinalle voi myös jättää kerroksen vanhaa tuhkaa eristeeksi. Yleensä vanhat tuhkat siivotaan aina pois ennen uunin lämmittämistä.
Jo lämmitetyn uunin lämpötilaa voi yrittää laskea luutimalla arinaa kostealla luudalla, mutta liian märkä tai kylmä luuta voi vahingoittaa tiiliä.
Kuumaa arinaa sopii käyttää myös hyväksi. "Voit sekoittaa kylmästä vedestä ja ohrajauhoista taikinan, ja paistaa ohuita ohrarieskoja kuumalla arinalla", Kolmonen opastaa.
Hyvin lämmitetyssä uunissa kaikilla ruoilla on omat "saunavuoronsa". Samalla lämmityskerralla paistuvat ohuet leipäset ja piirakat, hautuvat padat ja puurot, ja miedossa loppulämmössä voi vielä kuivata hedelmiä, marjoja tai sieniä.