Uumajan katukuvasta voi panna merkille, miten samannäköisiä pohjoissuomalaiset ja pohjoisruotsalaiset loppujen lopuksi ovat.
Niin kuin meilläkin, mitä alemmaksi kartalla laskeudutaan, sitä stubimmalta naapuri alkaa näyttää shortseissaan ja nalle-farkuissaan.
Jos Oulu olisi valittu kulttuuripääkaupungiksi 2011, puolialastomat mallit olisivat saattaneet keikistellä ihan vastaavalla tavalla Rotuaarin lavan edessä ihmisten tuijoteltavina.
Joukossa voi nähdä itsensä ja samalla mietiskellä, millainen Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi olisi voinut olla.
Kulttuuripääkaupunkiraadin arviossa vuonna 2006 väitettiin, että verraten harva osio Oulun kulttuurin perustarjonnasta ylittää kiinnostavuudessa paikalliset ja alueelliset rajat.
Että Pohjois-Ruotsin puolellako asiat olisivat jotenkin toisin?
Kulttuuripääkaupunkiprojektin taiteellinen johtaja Fredrik Lindegren liikkuu rennosti tuulipuvun takki päällä kuin tehdäkseen kunniaa tälle itänaapurin kansallisvaatteelle.
Suomen kieli ei näy ja kuulu juuri lainkaan Uumajan katukuvassa, vaikka Vaasastakin pääsee taas pitkän tauon jälkeen Merenkurkun yli lautalla.
Käsi sydämelle, mitä suomalaiset tietävät Uumajasta, jos vaasalaisia ei lasketa? Yhteydenpito on pitkään ollut laiskahkoa puolin ja toisin.
”Tarkoituksenamme on paneutua muun muassa suomenkielisiin opasteisiin, mutta niin pitkällä emme vielä ole”, Fredrik Lindegren kertoo.
Yli 200 miljoonan kruunun satsaukset
Uumajan kaupunki on sijoittanut erilaisiin kulttuuripääkaupunkivuoden projekteihin ja infraan 100 miljoonaa kruunua (noin 11 miljoonaa euroa).
Valtiolta on saatu 100 miljoonaa ja Euroopan unionilta 15 miljoonaa (1,6 miljoonaa euroa).
Fredrik Lindegren laskee, että kulttuuripääkaupunkivuodesta jää uumajalaisille käteen monenlaista pysyvää.
”Hotelli- ja muiden yrittäjien turisteilta keräämien tulojen lisäksi saamme kitaramuseon, Väven-kulttuurikeskuksen, valokuvien dokumentointikeskuksen museoon, saamelaisen kulttuurikeskuksen ja muutamaksi vuodeksi lisää tukea nykyisille toimijoille.”
Mutta ensi vuonna kaupungilla ei ole enää tarjota 80:tä miljoonaa kruunua ylimääräistä kulttuurille. Siinäpä se ongelma piilee.
Katso kuvagalleria!