Euroopan mitassakin arvokkaiden Olvassuon ja Leväsuon ennallistaminen takaisin luonnontilaiseksi on vaatii laajat hakkuut.
Molempien soiden laidoilta, 30-40 vuotta sitten ojitetuilta alueilta korjataan nuorta metsikköä 100 hehtaarilta.
Hakkuilla valmistellaan ensi kesänä tehtävää ojien tukkimista, joilla suoalueiden veden virtaus palautetaan lähelle alkuperää. Puuston korjuulla vähennetään myös haihtumista, jolla varmistetaan soiden palautuminen luonnontilaiseksi niin eliöstöltään kuin kasvillisuudeltaankin.
Metso-toimintaohjelman projektipäällikkö Hannu Lehtonen kertoo, että valtakunnallisesti soiden ennallistaminen on pääsemässä vasta kunnolla vauhtiin.
Urakka on suuri, sillä kymmenen vuoden aikana vanhoja ojitusalueita pitäisi ennallistaa koko maassa 16-17 000 hehtaaria.
Tänä vuonna tavoitteena on palauttaa soita luonnontilaiseksi reilut 2 000 hehtaaria.
Metso-ohjelman kautta ennallistamisiin laitetaan rahaa 2,4 miljoonaa euroa. Soistamisen lisäksi varoja käytetään metsien ennallistamiseen ja tietojen keruuseen.
Hakkuutähteetkin
korjataan talteen
Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan rajalla olevan Olvassuon ennallistaminen on yksi suurimpia kohteita koko maassa.
Puuta vanhoilta ojitusalueilta ei kovin suuria määriä kerry. Sadalta hehtaarilta Olvas- ja Leväsuolta ajetaan ainespuuta vajaat 5 000 kuutiota. Suurin osa on kuitupuuta, pientä tukkia joukossa on vain nimeksi.
Suoalueiden hakkuut poikkeavat melkoisesti normaalista savotasta. Ojitusalueilta kaadetaan rinnan korkeudelta kuusi senttiä vahvat puut. Monitoimikoneen ohjaajien lisäksi ajomiehillekin riittää puuhaa, sillä hakkuutähteetkin ajetaan pois soistettavilta ojitusalueilta.
"Monenlaisessa savotassa olen ollut, mutta tämä on lajissaan ensimmäinen. Hakkuille on kyllä kaikenlaisia uusia ohjeita, kun vain jaksaisi lukea", hakkuukonetta ajanut Heikki Seppänen vitsaili.
Ennallistamisista
saatu hyviä tuloksia
Soiden ennallistamisen tulokset paljastuvat lopullisesti vasta vuosikymmenien päästä, sillä pitkään ojituksella kuivatetut alueet palautuvat lähelle luonnontilaa yhtä hitaasti.
Hannu Lehtosen mukaan ennen Metso-ohjelmaa on palautettu lähinnä aapasoita noin 7 000 hehtaaria alkuperäiseen tilaan.
"Ennallistaminen on pitkä prosessi, mutta siitä saadut tulokset ovat hyviä", Lehtonen kertoi.
Vaikka työn lopullinen onnistuminen näkyy vasta pitkän ajan päästä, ojien tukkimisen ja patojen pitävyyden vaikutuksista saadaan viitteitä alkuvaiheessa.
Ennallistettavien kohteiden kasvillisuutta, eliöitä ja vesistövaikutuksia seurataan myös tiiviisti töiden valmistuttua.
Lintuharrastajille
tulee hyvä paikka
Olvassuolla aavaa maisemaa riittää silmän kantamattomiin. Sadan hehtaarin hakkuiden jälkeen soita ennallistetaan ensi kesänä yhteensä 350 hehtaaria.
Olvassuota palautettiin luonnontilaan 70 hehtaaria jo vuonna 1998. Nyt ennallistettava alue on saman suuruinen ja se liittyy kunnostettuun alueeseen. Leväsuolla ennallistettavaa on 280 hehtaaria.
Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelujen projektikoordinaattori Olli Lipponen sanoo, että Olvassuosta on tulossa lintuharrastajille yksi parhaimmista paikoista koko Pohjois-Pohjanmaalla.
Olvassuon laidalla on parhaillaan tekeillä yli kymmenen kilometriä korkea lintutorni, joka valmistuu ensi kesänä. Tornille tehdään pitkospuut Kirkaslammelta sekä luontopolku, jossa voi tutustua ennallistamiseen.
Kirkaslammelle valmistui syksyllä jyhkeä laavu sekä varasto ja vessa. Rakennelmat tulevat matkailukäyttöön, sillä alueelle pääsee vaikka linja-autolla.
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluiden erikoissuunnittelija Teija Turunen kertoo, että ensi kesänä hakattujen alueiden ojien tukkimisen lisäksi Olvassuolta puretaan myös vanha Palovaaran metsäautotie.
Soiden ennallistamisprojekti jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka, johon mennessä alueille laaditaan myös hoito- ja käyttösuunnitelma.