"Työrauhan joululahjaksi", pelkistää Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski seitsemän vuotta toimineen valtakunnallisen organisaation tämän hetken lyhyen toivelistan.
Tämän toiveen taustalla ovat työvoima- ja elinkeinokeskusten ulkopuolelta viime aikoina tulleet monet kehittämisehdotukset, joissa seitsemän vuotta sitten kootun organisaation toimintoja on yllättävästi esitetty purettavaksi ja siirrettäväksi muualle.
"Vaikka uskomme olevamme asiantuntijoita, ketään esitysten tekijää ei ole kiinnostanut meidän kuuleminen", ihmettelee 15 TE-keskuksen johtajan puhenainen Leila Helaakoski.
Ulkopuolisen myllytyksen tuottamat ehdotukset ovat muodostuneet Leila Helaakosken mukaan niin rankaksi kokemukseksi, että esimerkiksi hän on joutunut avaamaan ja arvioimaan niiden todenperäisyyttä ja toteutumismahdollisuuksia yhdessä henkilöstön kanssa.
Tiedostustilaisuuksista on muodostunut melkeinpä arkirutiini. Tällaiseksi tämä on mennyt, Leila Helaakoski hymähtää.
Kehittämispeli on TE-keskusjohtajien mukaan käynyt niin kovasti, että se olisi viisasta puhaltaa poikki. Puhaltajaksi tarvittaisiin pääministeri Matti Vanhasta (kesk.), luonnehtii Leila Helaakoski kolmen ministeriön isännöimän organisaation tunnelmia.
Lakkauttamisesitys
suurustaa sopan
Viimeksi TE-keskuksia ravisteltiin, kun kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) esitti Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin alueellisten yksiköiden siirtämistä kokonaan pois TE-keskusten katon alta.
Työministeriö on puolestaan ryhtynyt selvittämään, voitaisiinko maan noin 140 työvoimatoimistoa siirtää TE-keskusten alaisuudesta suoraan ministeriön omaan ohjaukseen.
TE-keskusten toimintojen riisumista on miettinyt myös sisäasiainministeriö. Se on esittänyt EU-tukitarkastusten siirtämistä TE-keskuksista lääninhallituksiin.
"Eikä tässä vielä kaikki. Jotta soppa olisi työrauhan kannalta täydellinen, on tehty myös esitys TE-keskusten ja maakuntaliittojen yhdistämisestä."
Kolmen koplaus
onnistunut alueilla
Vastaaminen kolmen isännän, kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja sisäasiainministeriön odotuksiin on Leila Helaakosken mukaan osoittautunut äärettömän vaikeaksi.
Hämmennystä hänestä lisää se, että yrityksille suunnattuja palveluja on tavoitteiden mukaisesti pystytty kokoamaan "yhdelle luukulle" ja että yritykset ovat mittausten mukaan olleet vuosi vuodelta tyytyväisempiä TE-keskusten palveluihin.
Myös alkuperäinen ajatus, että työvoimapolitiikka, maaseutu- ja maatalouspolitiikka sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintojen edistäminen nivottaisiin alueilla yhteen, on Leila Helaakosken mukaan kantanut.
"Täällä olemme oppineet keskustelemaan ja tulemaan toimeen keskenämme. Sen sijaan suuri salaisuus ei ole se, että kolmen ministeriön välinen keskustelu takkuaa", Leila Helaakoski taustoittaa.
Kehittämisehdotusten tulvaan TE-keskusjohtajat uskovat olevan vaikutusta myös sillä, että poliittinen ilmasto on nyt toinen, kun organisaation perustamisajankohtana.
Vaikutuksensa muutostuuliin uumoillaan olevan myös sillä, etteivät työpaikat lisäänny maassa hallituksen vaalikauden alussa kaavailemaan ja äänestäjille lupailemaan tahtiin.
Kokonaisselvitys
kehittämisen pohjaksi
Leila Helaakosken mukaan TE-keskusjohtajat eivät vastusta organisaation kehittämistä.
"Tietysti meillä on kehittämistahtoa ja myös näkemyksiä kehittämistoimista, mutta vastakaikua emme ole saaneet", Helaakoski sanoo.
Kolmen isännän odotusten täyttäminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi nuorelle organisaatiolle.
TE-keskusjohtajat ehdottavat nyt, että organisaatio rauhoitettaisiin erilisiltä ja irrallisilta kehittämisselvityksiltä, sillä niiden on havaittu vain häiritsevän arjen toimintaa.
"Tehdään organisaation kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista maltillinen kokonaisselvitys, jossa kuullaan myös TE-keskuksia", Leila Helaakoski esittää organisaation puhenaisena.